P A T A L O N I A

dialogeja taiteesta

Archive for the ‘yhteiskunta’ Category

Tilaustyönä Kantolan keksitehtaan Murujä

with one comment

vaikkapa: kuulitsää jo että harry salmenniemen uusin liikkuu epämukavuusalueella

vaikkapa: en oo vielä lukenu sitä kirjaa, onko salmenniemi kirjottanu stringit persvakoon vai mitä

tokkopa: mää oon lukenut, nähdäkseni se ei ole yhtään sen helpompi tai vaikeampi kuin texas, saksetkaan

tokkopa: nykyajan analfaabelistikolle tän uudemman luulis olevan vielä helpompi, koska siinä on aika paljon vähemmän sivuja

vaikkapa: ai se on ohuempi. se näytti jossain promokuvassa muhkeelta. mainokset on valetta.

tokkopa: no ei tossa sivunumeroita oo, mutta jotain 60-70 sivua, ehkä?

vaikkapa: ehkä se on just siinä tuo ongelma. että justiinsa ku on tottunu paksuihin kirjoihin, niin se tuhma poika kirjottaa ohuen

vaikkapa: eli sitä pitäs pystyä lukemaanki jostain kohtaa, että saa kritiikin tehtyä

vaikkapa: eiku hesarilla on nyt ainaki eri kynä käytössä

vaikkapa: se oli mervi k ku tykkäs texassaksista ja tämä on sitte janna k.

tokkopa: ylipäänsä salmenniemi on lähinnä klassinen runoilija, jonka kokoelmat toimii vahvan rakenteellisesti ja niistä on usein vähän mielivaltaista ottaa yksittäisiä tekstejä ulos. tässä yksi osasto on yksi teksti, tavallaan. sisältö/sanasto on sitten ”kipeää” nykypuhetta ja cut-up-leikkauksia. periaatteessa se on juuri näin vaikeaa tai helppoa.

tokkopa: eli luultavasti janna ei tajunnut mitään myöskään texasista

vaikkapa: joo, se on ainaki niissä aiemmissa kirjoissa ihan selvä

vaikkapa: onkohan se lukenu texasia

vaikkapa: mut oikeesti, tossa kritiikissä lukee että lukija on vilpitön, kirja ei

vaikkapa: en oo koskaan lukenu mitään tollasta

vaikkapa: ja jos alku tarkottaa jotain muuta, niin se on vielä hullumpaa

vaikkapa: ”Rehellisyys. Tätä mietin, kun luen Harry Salmenniemen (s. 1983) kolmatta kokoelmaa Runojä. Siitä ei usein pääse kiittämään kotimaisen kokeellisen runouden kärkinimiä. Eivätkä he siihen taida tähdätäkään. Toisin on tämän lukijan laita. ”

tokkopa: kantolalla on filosofian tohtorina syvempää ja ongelmatonta tietoa tekijän intentioista

vaikkapa: siis tämä lukija tähtää kiittämään? tähtää rehellisyyteen? kumpaa?

vaikkapa: ja mikään lukija ei oo niin rehellinen ku filosofian tohtori.

vaikkapa: KAIKKI PAITSI KANSI VAIVAA!=?!??”?#

tokkopa: ehkä se oli ironiaa, tai roinaa

vaikkapa: mitä mä ny teen kun mua vaivas se kansi

tokkopa: mua ei, mutta mää olenkin tottunut odottamaan kirjan kansiltakin jotain uudistavaa

vaikkapa:> mää oon tämmönen konservatiivi. pitäs olla semmonen signatuuri kannessa niinku södikalla viiskytluvulla

vaikkapa: kultakirjaimin.

vaikkapa: eikä mitään l33tspiikkiä siihen.

vaikkapa: jaa, kantolaa vaivaa myös aukot

tokkopa: mutta ehkä on typerää keskustella siitä, onko runojän lukeminen nautinnollsita vai ei, kun se tuppaa menemään ton subjektiivisuuden puolelle. minulle se on nautinnollista, jopa meditatiivista

tokkopa: toisaalta myös jo vähän helppoakin

vaikkapa:> monet kirjat kyllä opettaa lukemaan itteensä, jos lukijaa edes vähän kiinnostaa

tokkopa: sinänsä avantgarden ei määritelmänkään mukaa liene tarkoitus tähdätä helppoon nautintoon

vaikkapa: no ei

vaikkapa: tai suuren osan mistä hyvänsä runoudesta tai taiteesta

vaikkapa: mut mä en tajua ton arvostelun funktiota

vaikkapa: tosta ei meinaa tajuta mitään, hyvällä tahdollakaan

vaikkapa: sit tulee semmonen olo että tuo vittuilee jollekulle

tokkopa: onhan tässä cut-upattua ja hakukoneistettua runouttakin katseltu jo vähintään viisi vuotta, ei luulisi enää kovin puun takaa tulevan

tokkopa: varsinkaan texasin jälkeen

vaikkapa: ja kyseessä on runousekspertti

vaikkapa: se on kirjottanu jotain esseitä jostain jenkkipostmodernismistakin. kyllä pitäs irrota paremmin

tokkopa: Niin kuin tässä: ”kukittaminen tarkoittaa kutittamista; kutittaminen tarkoittaa kurittamista; kurittaminen tarkoittaa kuristamista, siis kukittaminen on kuristamista;” Lopputulos on yhdentekevä, kuten niin moni muukin asia tässä maailmassa.”

vaikkapa: tuo on ihmeellinen. tuo lainaushan on ihan perhanan selvä

tokkopa: tässä on nyt vähän jäänyt näkemättä se ilmiselvyys, että kyseessä voi olla esim. loogisen lausekkeen parodia

vaikkapa: eikö oo myös semmonen sanonta ku ”halata kuoliaaksi” tai ”suudella kuoliaaksi” myös

vaikkapa: siis joltakulta taitetaan terä kun kukitetaan, siis annetaan julkista kiitosta

vaikkapa: joo, muodollisesti se on ilmiselvää. mut tossa lauseessa on vielä merkityskin. kaupanpeällisenä.

tokkopa: oho, merkityskin vielä. sinänsä logiikan kielen tutkiminen oli virrata että -esikoisen keskeisiä motiiveja

vaikkapa: virrata etässä on tosiaan semmosta konjunktiokieltä

vaikkapa: eikö tuo vaikuta ihan loogiselta merkitykseltä

vaikkapa:> en ole tohtori, joten en tunne tekijän intentiota, mutta i accidentally merkitys.

vaikkapa: mutta kommervenkit on nyt tässä erittelemättä. se jannakantola sanoo, ettei se niitä erittele.

tokkopa: mutta kriitikoilta, edes hesarin kriitikoilta, ei voi edellyttää lähilukutaitoa, koska suomessa totuttiin viimeistään 90-luvulla lukemaan niin läheltä, että näkyy vain sumeasti joku hahmo, joka paljastuu lopulta linssiä tarkentamalla valotauluksi, jossa lukee ”runouden itseisarvo”

tokkopa: tässä tulee olettaneeksi myös, että ne esiin nostetut lauseet on sitten kanssa luettu tarkasti, eikä vaan kyykistytty pissamaan niiden päälle ja muiden muroihin

vaikkapa: no hesarin ympärillä tuntuu olevan semmonen ideologia, ettei kokeellista runoa voi lähilukea tai se pissaa linssiin ja sitte itkettää.

vaikkapa: eiks tää kantola oo saarikoski-tutkija ollu, ainaki väikkärissään

tokkopa: joo mutta saarikoskea tutkiessa ei hirveitä kommervenkkejä tarvita, kun tuppaa pysymään se lyyrillis-keskenkasvuinen tissuttelu aika hyvin rukkasessa

vaikkapa: kyllä se kuiteski lähiluvulla on höylättävä.

tokkopa: toki. mutta aika eri värkeillä mennään silti

vaikkapa: no mennään mutta kyllä siinä minusta samoillaki vehkeillä pääsee aika pitkälle, ainakin riittävän. mutta jos ei käytä vehkeitään niin kai ne surkastuu

vaikkapa: onko tässä nyt se ongelma että kun kirjan nimi on RUNOJÄ niin se vaan näyttää RUNOJAlta. ihanniinku transvestiitti voi näyttää paula koivuniemeltä.

tokkopa: voisin kaivaa esimerkiksi marjorie perloffin ja kumppaneiden teorioita nyky(kokeellisen)runouden suuntautumisesta pinnan merkityksiin ja leikkiin tässä, mutta säästän niitä lukijoita, joilla on vielä elämänhalunsa jäljellä

vaikkapa: joo pihistä toki. runoustohtorin pitäs ne tuntee. perloffit siis.

tokkopa:> ja tokihan kantola tulee tuossa sanoneeksi, että kuu ja tähdet on kauniimpia kuin mikään teksti

tokkopa: vaikka jannalta nyt unohtui, että kuu ja tähdet ovat, tietyssä teoriaperinteessä, tekstiä

vaikkapa: musta tuntuu että kyky vaikuttua kuusta ja tähdistä on etupäässä kielellinen

vaikkapa: pitää olla jotain, millä saa valettua hohtoa siihen että joku asia on vitun hieno

tokkopa: musta tuntuu, että kyky vaikuttua kuusta ja tähdistä on etupäässä sellainen asia, joka salmenniemen puhujalta on vähän niinku kadonnut ja se saattais olla vähän niinku koko jutun pointti niinku

vaikkapa: !

vaikkapa: there are no stars in the new york sky.

vaikkapa: vai miten se meni

vaikkapa: mutta väitätkö nyt tosissas, että siellä on puhuja?

vaikkapa: nämä hesarilaisethan on julistaneet että puhuja on dööd. kokeellisesta runoudesta.

tokkopa: jos siinä on tekstiä niin siinä on puhuja. mutta onko sillä mitään merkitystä?

vaikkapa: on, koska ihmisen ikävä toisen luo.

tokkopa: onko kiinnostavassa kuvapinnassa puhuja, tai jossain inspiroivassa äänessä?

tokkopa: entä onko jackson pollockissa, simppeleimmässä mahdollisessa oppitunnissa vähän abstraktimpaan kokemiseen, tarina?

vaikkapa: kuvaan on vaikea ajatella puhujaa tai ”näkijää”.

vaikkapa: oisko kuvan ”kertoja” se, joka pyrkii ohjaamaan katseen suuntaa

vaikkapa: mitä se ois pollockilla

vaikkapa: se vois vielä olla jollain velasquezilla

vaikkapa: mitä muuten tuo kantola tarkoittaa tällä: ” ”Kirjallisen” korostus jää silti päällimmäisenä mieleen.”

tokkopa: varmaan vanhaa kunnon kirjallisellisuutta

vaikkapa: ”eniten maailmassa jumala vihaa kaltaisiasi”

vaikkapa: mitä hupia tossa on

vaikkapa: HUPIA

vaikkapa: anteeks, mutta tää kritiikki on kysymysten pohjaton lähteensilmä

tokkopa: tässä vaan päätyy taas sen laarin äärelle, että päivälehtikritiikin kuuluu olla hämärä mutuimpressio, jonka lukemisen keskivaiheilla wittgenstein tappaisi itsensä heti

vaikkapa:> nyt ois wittgen henki irronnu jo ekan lauseen kohdalla.

tokkopa: mutta kritiikkiin sisältyy wittgensteinilainen lause

tokkopa: ”En nyt käy erittelemään kunkin jakson kommervenkkejä, mutta niitä on. Siksi kai runot juuri ovatkin ”runojä”. ”

tokkopa: onko vihreä vihreää, punaista, puhreaa vai runojä?

vaikkapa: aamen ja sorlo vielä perään.

tokkopa: ”siitä mistä en osaa puhua, on vaiettava”

vaikkapa: vihreä on vihrea.

vaikkapa: siitä mysta ei ösaa pühüa.

tokkopa: entä sitten rinnalla miikka laihisen kritiikki samalta päivältä turun sanomista?

vaikkapa: senkin mä luin jo aiemmin, ja vaikka laihinen ei aina oo maailman täsmällisin kaveri, niin kyllä se on monta aurinkokuntaa lähempänä todellisuutta kuin kantola

tokkopa: onko edesvastuutonta ja moraalitonta tehdä tällainen vertaileva leikkaus, kun toinen kritiikki on niin ilmiselvästi vähän…

vaikkapa: ottamatta nyt kantaa edes siihen salmenniemen teokseen

vaikkapa: mutta laihinen on tavan takaa kuitenkin vaivautunut kirjoittamaan niin, että vihjauksia ymmärtämätönkin tajuaa mistä on puhe

tokkopa: niin, kovin vaikea esim. noita alun yleistyksiä on ja luonnehdintoja on lähteä kyseenalaistamaankaan

vaikkapa: ainakaan sikäli, että laihinen selvästi pitää salmenniemeä yhtenä kovimmista kynistä.

tokkopa: tosin laihinen on selkeästi inspiroitunut kirjasta, kun taas kantola ei, mikä toki vaikuttaa kiinnostavien ajatusten syntymiseen

vaikkapa: joo

vaikkapa: mut tuo kantolan meininki on tommosta ankeuttajatouhua

vaikkapa: että jos nyt ei kirja niin kiinnostakaan, niin tartteeko imeä elämä kaikkialta sen ympäriltä

tokkopa:  sinänsä voisi sanoa, että laihinen lähtee mukaan kokoelman ja sen luoneen – sanotaan nyt vaikka – ”estetiikan” kielipeliin ja vatkaa lisää sitä samaa vaahtoa

vaikkapa: joo. ja on tossa tommosia kikkailevia kielimuotoja, joista mää en tykkää

vaikkapa: mutta nämä nyt on pelkkää niuhotusta

tokkopa: niin, se ei varmasti ainakaan helpota asiaa

tokkopa: tai en tiedä, onko lähtökohtaisesti hyvä idea kirjoittaa jotenkin lupsakkaasti tai vään koukeroisesti, jos pohjatekstikin on luokiteltavissa avantgardeksi

vaikkapa: ”Seitsemään osastoon järjestetty kokonaisuus tiivistää karkeaksi hiottuun ilmaisuunsa koko joukon nykylyriikoiden männä aikoina hyödyntämiä tehokeinoja. ”

vaikkapa: tän ymmärtämiseksi tarttee olla jo osa jotain kielipeliä

tokkopa: tulee herkästi sellainen kuva, että kriitikko on samassa leirissä. jättäisin moisen enemmän kirjallisuusesseiden puolelle.

vaikkapa: joo. mutta tässä on tämmönen perusongelma. mä käsitän laihisen tekstistä, että se on tosi myötämielinen ja että se kertoo miks se diggaa

vaikkapa: kantolan tekstistä mä tajuan, että sitä hiertää pahasta paikasta mutta se ei kerro mikä sitä hiertää, vaan kiertelee.

tokkopa: mutta tää nyt on sitten toisaalta vähän tämmönen dualismi ja logosentrisyyden puolelle menevä, määhän arvotan laihisen tapaa selkeästi semmosta ”objektiivista” ja ”tieteellistä” tapaa vasten

tokkopa: aivan

tokkopa:> kriitikko voi pelastaa aina itsensä perustelemalla ja selittämällä suolenliikkeensä hyvin, oli sitten itse teoksesta mitä hyvänsä

tokkopa: tähänkin joku varmasti sanoo, että vapaan sanan maassa saa sanoa mielipiteensä ilman mitään fasistisia sääntöjä

vaikkapa: mutta mua ei periaatteessa kiinnosta mihin leiriin kritiikit liputtaa ittensä. pääasia kun tajuaa mitä tapahtuu.

tokkopa: niin saa, mutta silloin myös minä saan tulla ja lyödä pizzalapiolla pään harteilta

tokkopa: tavallaanhan laihinen olettaa, tai laihisen luoma teksti dekoodautuu mun päässäni siten, että hän ”ymmärtää” teoksen ”oikein”

tokkopa: mikä on sukua tuolle samassa leirissä olemiselle

tokkopa: toisaalta se tuntuu olevan aika lähellä sitä ”ymmärrystä”, mikä myös minulla on teoksesta, joten olen ehkä jäävi sanomaan mitään

vaikkapa: koskas oot aatellu sanoa, että juntta tekis terää?

tokkopa: juntta tekis terää ihan vaikka heti, se on ihan samantekevää mitä mediassa sanoo muutenkin

vaikkapa: no, ehkä me ei keskustella sun äänestymiskäyttäytymisestä.

vaikkapa: joo, mä en tosiaan oo vielä tota kokoelmaa lukenu

vaikkapa: mutta texasia vasten tuo kritiikki on uskottava.

Written by tokkopa

syyskuu 14, 2011 at 8:34 pm

Kuivaa natinaa

with one comment

tokkopa: oon lukenu 45 ekaa sivua tuota rimmistä

tokkopa: toistaiseksi siinä ei ole tapahtunut yhtään mitään ja se kieli vaikuttaa lähinnä kansankynttiläkoristelulta, mutta katsotaan nyt.

vaikkapa: oot tietty ihan myyty

tokkopa: silloin tällöin tulee sellaisia fiiliksiä, että jeesus tää on toisaalta helppoa ja nuoleskelevaa

vaikkapa: anteeks mutta miten perseestä kotimainen nykyproosa voi olla

tokkopa: mut jos siinä tulee vähän jotain intensiivisempää toimintaa, niin se alkaa vähän oikeuttaa itseään se apparaatti

vaikkapa: kun mä en oikeesti oo ikinä sietäny rimmisen kieltä

tokkopa: toistaiseksi ollu harmillisen vähän mitään sellaista

tokkopa: se on lähinnä jaarittelua ja jotenkin liian kevyttä

vaikkapa: joo, ja pikkunokkelaa. oon aatellu että se on mun henkilökohtainen ongelma

vaikkapa: se vaan vähä rullailee muttei oikeesti tee mitään

vaikkapa: siinä ei oo sielua, älyä, järkeä tai tunnetta

tokkopa: ei tarpeeksi piikikästä tai sairasta tai älykästä tai viisasta

tokkopa: mietin just, että se menee nyt herkästi vähän siitä toisesta ääripäästä

vaikkapa: vähän niinku sen kirjat on alusta loppuun jotenkin sympaattisia olematta humaaneja, somia olematta kauniita

tokkopa: että nyt on sitten ylenpalttistakin kieltä, mutta se jauhaa ihan tyhjää ja tikusta asiaa ja myös aika mieltä vailla

tokkopa: nimenomaan

vaikkapa: ja minä kun periaatteessa tykkään ns. laveasta kielestä

vaikkapa: mutkun se ei oikein saa otetta mistään, tulee vaan mieleen että kertoja rakastaa ihan saakelisti omaa ääntään ja istutaan tässä nyt iltapuhteilla ja toivotaan että tuo lopettaa. vähän niinku se kaveripiirin paras jutunkertoja, jolla on tietyt maneerit, jotka kuulostaa hyvältä noin kerran

tokkopa: luin kyllä jostain haastattelusta, että rimminen joutui ottamaan vähän pakkia, kun sitä edellistä Pölkkyä ei kukaan oikein tajunnut

vaikkapa: pölkkyä en oo kyllä ees vilkassu

tokkopa: mää koetin sitä alusta kovin odotuksin, mutta ei siitä oikein mitään tullut. en ehkä ollut tarpeeksi tarmokas, mutta ainakaan parinkymmenen ekan sivun perusteella se kankea, vähän vanhalta käännössuomelta kuulostava kieli ei kyllä erityisemmin itseään perustellut

tokkopa: rimmisessä on kyllä barokkia, minkä vuoksi en voi olla symppaamatta ja seuraamatta tuotannon kehitystä, mutta se päästää itsensä aivan liian helpolla. ja toisaalta tekee myönnytyksiä ja nyökkäyksiä

vaikkapa: joo, tuo on just se piirre mistä mä tykkään siinä

vaikkapa: mutta tuntuu ettei se oo päässy kunnolla vauhtiin

vaikkapa: sen pitäs jatkaa vuosikymmeniä niinku joku kilven voltteri, niin johan olis tinkimätöntä kamaa

tokkopa: minkä vuoksi tietenkin tämä palkintokin. kuulostaa nirppanokkaiselta, kateelliselta ja kyyniseltä, mutta ei tuota Nenäpäivääkään lukiessa voi olla ajattelematta riemusta hihkuvaa kirsi pihaa ja minna joenniemeä

tokkopa: ”miten nokkelaa ja hullunkurista! tämä kieli aivan kuin…hengästyttää!”

vaikkapa: ja katso, kirsi huomasi että romaanissa voi joskus olla KIELI

tokkopa: ja onhan rimminen uniikki ja kyllä mää sille sen palkinnon suon. jo aiemminkin siteerattu santeri nemo kyseli, että onko suomalaisessa nykyproosassa ketään, jota ei voisi kääntää täysin ongelmitta vieraille kielille. kyllä rimminen varmaan lähimpänä on.

tokkopa: eri asia on sitten että onko se mikään meriitti

vaikkapa: nii. on siinä semmonen ero, kun nuo useimmat prosaistit pystyy kääntämään menettämättä nyanssinpoikastakaan

vaikkapa: pikemminkin käännös voi ylittää alkuperäisen tekstin

vaikkapa: ois ihan realistinen skenaario

vaikkapa: mutta rimmisen tapauksessa käännöksen pitäs olla ihan toisenlainen, jotta siihen syntyis joku tyylillinen omaleimaisuus

tokkopa: ehkä olisi tarkastelemisen arvoista myös se, miten rimminen on onnistuttu brändäämään kokeellisuuden ohi. tai jos sitä pidetään kokeellisena, niin ainakaan siitä ei puhuta. puhutaan vain hengästyttävästä kielen rekisteristä ja koetetaan pitää tasavertaisena lukijoiden kanssa. sinänsä varmasti hyvä päätös siinä vaiheessa, kun pitää suurentaa sitä lukijakuntaa ja voittaa suurimmat palkinnot

vaikkapa: heh, onhan tossa joku perussuomalainen lähtökohta

tokkopa: toisaalta voi olla ”kokeellisten” kirjoittajien oma vika ottaa se leima itseensä, siitä ei lopulta seuraa mitään muuta kuin jonkinlainen fasistinen nousu. enkä puhu nyt hitler-kortista, vaan jaloista arvoista!

vaikkapa: mut aatteles mikä lopullinen kuolinisku olis suomiproosalle, jos sitä alettas leimata kokeelliseksi tai avantgardistiseksi

tokkopa: aivan kuin nyt perussuomalaiset jne, jos vedetään analogia vähän suuremmaksi

tokkopa: tai ehkä pikemminkin lopullinen kuolinisku kokeellisuudelle ja avantgardelle

vaikkapa: tai siis se leima merkitsis sitä, että totunnaiset yleisöt puskettas pois sen alueelta eikä ois uutta yleisöä

vaikkapa: no kenties sitäkin mutta onko kokeellisuus tai avantgarde ylipäänsä hengissä

vaikkapa: nehän on lähinnä sanoja, joilla tarkoitetaan sitä kun joku ei oo ”tavallista”

vaikkapa: tai kuten eräs kriitikko sanoi, NORMAALIA

tokkopa: niin, epäilemättä kokeellinen kirjallisuus on tämän sesongin neekeri

vaikkapa: niin, vois auttaa jos alettas nimittää sitä toisen polven maahanmuuttajaksi

tokkopa: sitten tarvitsee vain odottaa että jokin kriittinen massa ylittyy, minkä jälkeen voi alkaa pelata päinvastaista korttia: ”meillä on enää pelkkää feminismiä/suvaitsevuutta/kokeellisuutta/vapautta, onko tässä nyt laitaa, kysyn vaan”

vaikkapa: mut runoudessahan se on jo miltei menny tohon

vaikkapa: epäillään järkeään, että kokeellisuus pitää valtaa

vaikkapa: mikä ei voi millään olla totta

vaikkapa: sekin semmonen ne vie meidän naiset -argumentti

tokkopa: meinaatko, että luontolyriikka, päiväkirjamuotoinen maailmanhavaintotilitys, hermeettinen myytinpäivitys ja modernismin krapula olisivat taipuvaisia vilauttamaan säärtään kokeellisen kokeiluille?

vaikkapa: en mää sitä vihjaa, vaan sitä, että on nähny kriitikoitten ja runoharrastajien valittavan, että kokeellinen runoideologia pitää valtaa

vaikkapa: se on tietysti täysin foliot kulmilla tehty väite, mutta silti

tokkopa:> mitenköhän kokeellinen runoideologia poikkeaa kriitikoiden ja runoharrastajien runoideologiasta?

tokkopa: jos nyt vaikka myönnettäisiin, että se pitää valtaa

vaikkapa: se onki kiinnostava kysymys

tokkopa: koska jonkinlainen konsensus se tuntuu kuitenkin olevan, sellaisella fiilis/intuitiotasolla

tokkopa: tietysti sen saa aikaiseksi jo varmaan pelkkä nihil interit / tuli & savu / ntamo / poesia -akseli, mutta eikö tuo ole lähinnä jonkinlainen sosiologinen tilanne

tokkopa: mitä itse tekstin tasolla tapahtuu, lukijasuhteessa, mikä on niin erilaista?

vaikkapa: joo, ja siis tietysti ryhmäytymistä täytyykin olla, jos esteettinen jakolinja sanelee sosiaalis-institutionaalisen

vaikkapa: se muakin kiinnostas, koska ei ihmiset kuitenkaan mitään sosiaalisia ryhmiä lue kun ne runokirjan avaa

tokkopa: niin, tai sosiaalisesti tyhmiä

vaikkapa: no eiks runouden ääressä just saa olla niin sosiaalisesti tyhmä ku mielii

vaikkapa: niin epäpeluri

vaikkapa: niin umpimielinen

vaikkapa: niin skitsofreeninen

vaikkapa: tai autistinen

tokkopa: en tiedä sallitaanko epäpeluriutta tai autismia

tokkopa: tuskin skitsofreniaakaan

tokkopa: umpimielisyyttä kyllä

Written by tokkopa

joulukuu 8, 2010 at 4:02 pm

Anteeksi, minä en tiedä, minä olen vain kirjailija

leave a comment »

vaikkapa: http://www.pulvis.net/sip/blog/2010/09/29/kyvyt-ja-edellytykset-2/

tokkopa: hihii

vaikkapa: tuo on niin OIKEESSA

vaikkapa: minäkin aina tosiaan oletan, että runoilijat sun muut kirjottaa siellä ”osaamisensa” rajoilla. muttakun ei.

vaikkapa: ja sen lisäksi runoilijoitten ei tarttis olla tyhmiä. ja jos ovat, ei kannattas näyttää sitä.

tokkopa: no ei todellakaan

tokkopa: mullakin on sellainen höpsön romanttinen harha ylipäänsä kirjoittajista ajattelijoina

vaikkapa: joo

tokkopa: suomessa runoilijat tuntuvat olevan lähimpänä tätä siinä mielessä, että jotkut niistä tuntuu osaavan parhaassa tapauksessa kirjoittaa leipälajinsa lisäksi mitä tahansa muutakin.

tokkopa: ei välttämättä mene heti luu kurkkuun, jos pitäisi olla yhteiskunnallinen, filosofinen, journalistinen…

vaikkapa: joo, kyllä. monet runoilijat osaa kirjottaa muitaki tekstilajeja. keskinkertainen runoilija on hyvä kolumnisti.

tokkopa: mutta toisaalta pitää muistaa, että keskinkertainen prosaisti on surkea bloggaaja

vaikkapa: mutta sekin saattaa olla suht hyvä kolumnisti.

vaikkapa: esim. hesariin

tokkopa: totta, leena parkkisen kolumnit ovat hs:n harvoja valopilkkuja. helppoja ja mukavia lukea, älykkäitä.

vaikkapa: joo, parkkinen on oikeesti hyvä niissä.

tokkopa: ah, toinenkin pappa ärähtää, nimittäin soikkeli finlandia-ehdokkaista: ”Nämä viisi yli-ikäistä teiniä muodostavat yhdessä niin HARMITTOMAN kokonaiskuvan suomalaisesta proosasta, että luulisi jokaisen kotimaisen kirjallisuusihmisen kutistuvan häpeästä millaisessa kulttuuri-ilmastossa joutuvat tätä hesalaisten toisilleen imelöittämää konvehtikamaa haukkomaan.”

vaikkapa: mutta tuo helin on jotenkin tuskallisen oikeessa siinä, että traditiotietoisuus on onnetonta.

vaikkapa: ja soikkeli on myös oikeessa

vaikkapa: mutta tuntuu jotenkin kuristavalta, että täytyy olla hannu helin tai markku soikkeli, että uskaltaa sanoa ton

tokkopa: niin; jokseenkin systeemin ulkopuolelle pudonneita tai itsensä ajaneita räyhähenkiä (josta kaikki kunnia heille)

tokkopa: suomessa ei enää edellytetä sivistystä kirjailijalta. tämä oli nyt sinänsä neutraali lause, että se voi olla hyvä asia tai huono asia, riippuu miten katsoo

vaikkapa: ei kyllä edellytetä paljon muutakaan

vaikkapa: just semmosta sanavalmiutta kenties, mitä kolumnin kirjoittaminen vaatii

vaikkapa: mutta se ei taas tarkota, että esim. ajattelis kirjottaessaan juurikaan mitään

tokkopa: helin ja soikkeli voivat sanoa mitä haluavat, sillä mitään institutionaalista ei enää seuraa, ainoastaan lisää hylkimistä

vaikkapa: joo, tuo on surullista

vaikkapa: ”3. arvostelijat ovat tyhmiä, kyvyttömiä ja haluttomia lukemaan muun kuin yhdenlaista runoutta ”

vaikkapa: totta tämäkin

vaikkapa: ja sanoisin, että hyvä kun ovat kykyisiä lukemaan edes sitä.

vaikkapa: ei sillä, että odottaisin mitään mestariteosten massaa. eikä sillä, että mulla ois mitään tän kummempaa sanottavaa tosta yleisestä kirjallisesta laadusta.

tokkopa: en tiedä millä mekanismilla se ”hölmöys” oikeutetaan, siis että kirjailijat vähättelevät itseään ja rinnastavat itseään duunariin ja varovat ottamasta kantaa ja olemasta ”kokeellisia” jne

vaikkapa: no hei, jyrki käteinenkin rinnastaa ittensä duunariin

vaikkapa: oikeestaan sitä saa miltei pelastettua vain tolstoilaisella käänteellä

vaikkapa: kaikki kiitetyt teokset ovat samalla tavalla onnistuneita, mutta kaikki paska on ihan omanlaistaan paskaa.

vaikkapa: että jos otetaan ne paskana vastaan

vaikkapa: niin saattaa alkaa jotain rehottaakin

tokkopa: niin, onhan se ollut jo vuosikausia (ellei aina) täysin yhdentekevää, että mille se finlandia annetaan. samalla tavalla tuntuu olevan melko sattumanvaraista kuka ja mikä breikkaa. mutta se on toinen asia ja liittyy markkinoihin, eikä ole oikeastaan kovin kiinnostavaa. kuten ei finlandiakaan varsinaisesti palkkioinstituutiona.

vaikkapa: sofi oksasen puolesta on kyllä sanottava, että se on harvoja kirjailijoita suomessa, jotka ylipäänsä asettuu semmoseen julkiseen, jopa arvokkaaseen rooliin

vaikkapa: yksityiselämäänsä se ei oo myyny, se käyttää julkista sanaa.

tokkopa: joo, pidän kyllä oksasen tavasta ottaa julkisuus haltuun

vaikkapa: jari tervo tulee kyllä sillä uudensuomen blogillaan rinnalle, mut silti.

tokkopa: mua ärsyttää vanhaan kirjailijamuottiin jämähtäneet julkisuudenpelkääjät

vaikkapa: joo, ne on pahaa sakkia. ne puhumattomat rakennetehtailijat.

vaikkapa: itse asiassa pentti holapan ystävän muotokuva on viimenen semmonen ”epämiellyttävä” finlandia-kirja, joka mun muistiin mahtuu

vaikkapa: mut onko seki sit vaan kiintiöhomo ja elämäntyöolalletaputus.

tokkopa: mutta jos palataan heliniin

vaikkapa: joo toki, se on kiinnostavampikin

tokkopa: tuo taiteilijan vastuu

tokkopa: tai siis tietysti on aika normatiivinen veto lähteä sanomaan, että jokaisen taiteilijan tulisi tuntea jotain vastuuta

tokkopa: mutta jumalauta

tokkopa: voisi sitä kenttää edes VÄHÄN seurata ja katsoa, että mitä sieltä mahdollisesti puuttuu, mitä avauksia tarvittaisiin

tokkopa: mitä on tehty huonosti, mitä ei AINAKAAN tarvita lisää

vaikkapa: joo, ja myös tajuta että hei mää osaan tän väsäilyn jo, jospa keksisin jotain haastetta itelleni

vaikkapa: siitä vois olla iloa muillekin

vaikkapa: mutta nyt monille tuntuu olevan älyttömän tärkeetä semmonen ”hei on kivaa että me täällä saadaan julkasta ja kirjottaa ja on kivaa ja residenssi”

tokkopa: tietysti tässä on se ero, että helin uskoo sivistyneeseen ja itseään kiusaavaan taiteilijaan siinä missä kustannusmaailma uskoo lähinnä ammattiin

vaikkapa: joo, tietysti

tokkopa: ammatti puolestaan alkaa täyttää jotain kiintiötä kiintiöntäytteellä

vaikkapa: mutta mä tykkään tosta helinin käsityksen romanttisuudesta, koska mä oikeesti uskon taiteilijoiden ja taiteen erityisyyteen

vaikkapa: ei ne oo mitään rakennekynsimaalareita.

vaikkapa: siis vaikka helinin ilmaisu on noin negatiivista ja mahdollisimman epärakentavaa, niin se eetos siellä pohjalla on jossain suhteessa tinkimätön ja idealistinen. siis vaikka keinot on häirikön.

tokkopa: niin. en tiedä voivatko ne keinot muuta ollakaan.

vaikkapa: kenties ei tolta pohjalta.

vaikkapa: mukavuusajattelu on tosta kaukana.

tokkopa: sivistyneemmin puheleva kaveri pyydettäisiin jo vetämään luovaa kirjoittamista keski-ikäistyville naisille johonkin opistoon.

vaikkapa: joo, sehän olis jopa seksikäs

tokkopa: tosin se lienee varma, että kustannustoimittamiseen tarvittava aika kustantamoiden puolesta vähenee kovastikin, kun kaikki kässärit on hiottu jo valmiiksi jossain oriveden opiston kursseilla

tokkopa: onhan se vain käytännöllistä ja sujuvaa

vaikkapa: nii. mut tosta näkökulmasta noita kirjottajia pystyy ymmärtämään. jos ne on kasvanu siihen, että romaani/runotaide on yhtä kuin julkaisukelpoisuus, niin eipä ihme.

tokkopa: niin. vaikea sanoa tuottaako esim. ntamo runoilijoita jo ihan sen perusteella, että ihmiset aktivoituvat, koska on niin helppo saada julki. tai ainakin vaikuttaa siltä.

tokkopa: sinänsä en tiedä lehdon julkaisuperusteista kovin tarkasti. että riittääkö jos osaa väistää ilmeisimmät kiintiöbanaliteetit.

vaikkapa: joo, ei sieltäkään mun käsityksen mukaan pääse ihan noin vaan läpi

vaikkapa: vaikka julkaisuprosentti verrattuna muihin kustantamoihin on varmasti isompi

vaikkapa: on varmaan niinkin, että monet aktivoituu kirjottamaan jtn erikoisempaa matskua koska ne tietää, että ntamo vois ottaa sitä vastaan

vaikkapa: kun aiemmin sellasen kans on voinu olla suht varma ettei sitä kukaan kuitenkaan paina

tokkopa: niin. vähän hölmöä kyllä haukkua tämänhetkisiä tekijöitä, koska he ovat jo mitä ovat. tai siis ei ole heidän vikansa, että kulttuuri on mikä on.

tokkopa: tällainen puhe henkilökohtaistuu niin helposti, tai se otetaan sellaisena

tokkopa: soikkeli sanoo: Ei tietenkään ole MEDIAN vika, jos sen välittämä käsitys sanataiteesta on yhtä kuin kilpaa poseeraaminen.

tokkopa: Vaan se on MEIDÄN portinvartijoiden häpeä, jotka olemme luopuneet kilpailusta kiiltokuvan voittokululle.

tokkopa: väittäisin kyllä silti, että tiiviissä yhteistyössä median kanssa tuo rappeutuminen on saatu aikaan

tokkopa: ehkä tästä voi tosiaan nousta vain vaihtoehtoisen kustannuskulttuurin ja ruohonjuuritasolta lähtevän duunin avulla

vaikkapa: joo

vaikkapa: ja on tuo laajemminkin kulttuurissa

vaikkapa: liittyy ihan keskeisesti siihen miten ihmisiä ylipäänsä kasvatetaan tässä yhteiskunnassa, mitkä asiat on tärkeimpiä – jos ei varsinaisesti raha niin sitten ainakin näkyvyys, hallinta, professionaalisuus

tokkopa: toisaalta uskon proosan olevan sen verran ”dominantti” taidemuoto tässä kulttuurissa, että jos joku kirjoittaa oikeasti hyvän romaanin ja saa aikaiseksi sopivan yhteyden työnsä vakavasti ottavaan kustannustoimittajaan, niin kyllä se läpi menee

vaikkapa: toisaalta proosa on vielä enemmän semmonen varman päälle pelaamisen näyttämö ku runous

tokkopa: on, mutta sillä saa myös enemmän näkyvyyttä helposti

tokkopa: se tarvitsisi vain markkinoida oikein, niin ainakin ”piirit” kuhisisivat heti

tokkopa: vrt. janne kortteinen

vaikkapa: ehkä se on just syy siihen, että proosa on tylsää.

tokkopa: siitä huolimatta että se on ntamo

vaikkapa: ja kyllä se piirisarjakynnyksen ylitti tolla ehdokkuudellaan

tokkopa: se olisi VIELÄ suurempi paukku, jos jotain tulisi jostain suurelta kustantamolta vastaavan uhon saattelemana

vaikkapa: ois, muttakun ne on keskittyneet laatuun

Written by tokkopa

marraskuu 17, 2010 at 6:07 pm

Korttehinen

with one comment

vaikkapa: http://pikkujattilainen.blogspot.com/2010/10/yhden-miehen-bigbrother-talo.html

kolmasmies: jos se ois ollut joku Otava joka sen julkas, kukaan ei sanois mitään

vaikkapa: tää on ny vähä hurrikaani kossukolan yllä. koko meno.

kolmasmies: eiku mä koitan vaan jotenkin suhteellistaa, kun mun mielestä tässon vaan yks aika hyvä kirja, josta mun mielestä saa ja voi ja pitää puhua, niinku jostain TexasSaksista

kolmasmies: mä ihmettelen tätä reaktiota, joka on pelkkää negaatiota

kolmasmies: masentavaa tää maskuliininen dissauskulttuuri, jossa kaikkee pitää aina epäillä ja ironisesti etäännyttää, missä mikään ei oo täysillä siistii

tokkopa: ois kyllä siistiä jos kortteinen pääsis ehdolle esikoisskabaan

tokkopa: sinänsä toi: ”Anarkistinen sekoilu saattaa tuntua ihan hauskalta idealta aluksi, mutta teos ei anna mitään uutta ihmiselle, joka on yhtään seurannut esim. tositeeveeohjelmia, South Parkia tai on muutenkaan perillä internet-elämästä ja nykyviihteestä. Ajastamme on liiankin helppo löytää tyhmiä mielipiteitä ja nimimerkkien takaa lauottua avoimmuutta.” on aika ytimessä, vaikka löysästi ja vähän väärin painotuksin.

tokkopa: mitä sille nettianarkialle pitäisi tehdä vai pitäisikö, pitäisikö sen näkyä runoudessa tai proosassa, no jotenkin joo, mutta missä muodossa jne

kolmasmies: ei toi edes kuvaa ton kirjan sisältöä juurikaan

vaikkapa: onhan siellä osia, joita se kuvaa. mutta tarkotushakuinenhan tuo tulkinta on

tokkopa: pitääkö tim & ericin näkyä runoudessa, tai apinan tai 4chanin? paljon enemmän ne mun maailmaani jäsentää ku suomalainen kulttuurimeininki yleisesti, mutta silti

kolmasmies: mutta vaikkapa, ei toi lainaus kuvaa niitä osia, joissa internet, tositeevee, South Park tms. esiintyy

tokkopa: joo, menee aika paljon ohi toi blogiteksti. plus sei ei ole tarkka, pikemminkin kolminkertaisesti liian pitkä olkinukke

vaikkapa: itse asiassa tuo aki salmelan kritiikin rimbaud-vertaus on aika ymmärrettävä, myös sen mystiikan piiriin menevänä juttuna

tokkopa: tossa kortteisen kirjassa tuntuis toimivan paremmin sellainen kerouac-tyylinen lukuasento

vaikkapa: joo, sekin, mutta mikseipä myös rimbaud menis sen lasennon piikkiin.

tokkopa: jännä kyllä miten paljon lukuasento heti muuttaa tietynlaista tekstiä, kuitenkin. aloin lukea tota sellaisessa supersankarimythos-fiiliksessä ja se on heti paljon luonnollisempi

kolmasmies: jep

tokkopa: ja sille taasen ei ole oikeastaan kieltä tai vastinetta suomalaisessa esteettisessä keskustelussa

kolmasmies: sitä mä vähän tarkotin, että ironiankin ymmärrys on täällä aika pökkelöä, usein

kolmasmies: mutta etenkin tommonen omaelämäkerrallisen ja fiktiivisen tai runollisen sekoittaminen

kolmasmies: kun ei oo olemassa sitä totuudenpuhumisen kategoriaa, joka on samanaikaisesti valehtelemista

vaikkapa: mulle tuli tästä parempi fiilis nyt ku aiemmalla lukemalla

kolmasmies: mun mielestä sitä kannattaa lukea silleen jotenkin ranskalaisittain

tokkopa: niin siis mua ei arvelluta se, onko toi puhuja vilpitön vai ei, mun mielestäni se tekee just sen mitä voi tehdä. enemmän mua mietityttää se kielen ja kuvien esteettinen taso. mutta ne hyväksyy paremmin ja skulaa paremmin, jos ne ottaa pikemminkin osana isoa kokonaisuutta, joka ehkä kulkee ja aukeaa johonkin suuntaan, jos aukeaa. eikä esim. yksittäisinä, galleriaan sijoitettuina runoina

tokkopa: siinä on se häpeämeemi mukana, siksi se varmaan niin kiinnostava onkin

kolmasmies: mut väitän että hassusti se vaatii samanlaista suhteuttamista, samanlaista huojuntaa sen suhteen millaseks esteettiseks objektiks tää on tarkotettu…

tokkopa: ja emmää nyt tiedä onko joku texas, saksetkaan hirveän kaukana siitä. se on vaan helpompi ottaa vastaan, kun se on yleisempää kieltä ja voi ajatella sen yleismediapuheen läsnäolon jatkuvasti

tokkopa: toisaalta se on enemmän ahdistuksen kautta peilaamista eikä välttämättä anna toivoa hirveästi, kuitenkaan

tokkopa: kun taas kortteinen on vähän höpsö ja satuhevosia

kolmasmies: niin, siinä mielessä kuitenkin mun mielestä toi Pensas on parempikin jopa kuin Texas, koska se edes koittaa tarjota jonkun vastauksen kysymykseen ”no entäs sitten”

kolmasmies: kun taas Texas on kaikessa tarkkuudessaan ja hurjuudessaankin vaan ihan kamalan masentava kirja

kolmasmies: toisaalta onhan tässä pensaassakin jotain masentavaa, tommosta mahdottomaan hengelliseen visioon sulkeutuvaa, joka on vaan toisenlainen umpio

tokkopa: niin, siis mulla tulee mieleen joku pekka streng tosta

kolmasmies: mutta mun mielestä suunta on silti oikee, koska väitän että me tarvitaan enemmän positiivisia ehdotuksia sen suhteen, miten tulla onnelliseksi satuttamatta muita ja tätä planeettaa kuin lisää analyyseja tästä ilmiselvästä katastrofista

tokkopa: tai siis sellainen..

kolmasmies: joo ;:)

tokkopa: ”pohjimmiltaan x oli kiltti ja mukava poika”

kolmasmies: se on jotenkin retrohippi

tokkopa: äiti ja sisko muistelee jälkikäteen

tokkopa: että vaikka se on ”näkijä” ja ”hahmo” niin silti se oli mukava, normaali poika ja blaa. se vain etsi jotain keinoa. siis että seKIN on musta aika masentavaa. siis se, että etsii ja silti ei löydä.

vaikkapa: myös: http://hyminaa.blogspot.com/2010/10/erehdyksen-poetiikasta-kysymys.html

Written by tokkopa

lokakuu 27, 2010 at 6:13 pm

Lorinaa

with one comment

tokkopa: lisää tommosia vaan

tokkopa: paitsi että vitun yle, mitä ihmettä ne marisevat

tokkopa: en jaksaisi edes kommentoida tuota anteeksipyytelyä, toi on niin ärsyttävän yhdentekevää

tokkopa: vaikka toisaalta toi on jotenkin symbolisesti aika jännäkin juttu: isäinstituutio menee yhtäkkiä vessan puolelle

tokkopa: mahdollisesti painajaismaista mielelle, joka pitää ja odottaa uutiskatsusta turvallisen kliinisenä toimituksena, jossa kuolemakaan ei yleensä murra suojausta, koska aina voidaan kuitenkinpalata yhteiskunnan ikiliikkuviin tarinoihin

tokkopa: onkohan tää nyt sitä, mistä zizek sanoi, että suuret konservatiiviset instituutiot vetää ihan överiksi ja on hirviömäisiä

tokkopa: (berlusconi, vatikaani, oikeisto jne)

tokkopa: ja että ”vasemmiston” pitäisi olla ehkä mieluummin jo konservatiivinen kuin groteski

tokkopa: toisaalta toi lukija näyttää aika lipevältä kaverilta
vaikkapa: mut toisaalta tuo sopii just suomalaiseen isä-instituutioon

vaikkapa: ensinnäkin tuon pullon kerrotaan olevan Suuren Isä Aallon suunnittelema

vaikkapa: ja toiseksi tuo esine kuuluu miltei jokaisen suomalaislapsen mielikuvaan isästä

tokkopa: niin, ehkä siitä ei haluta muistutusta

tokkopa:  parempi vaan uutisoida niistä kaukaisista tapahtumista, joilla ei ole suoraa merkitystä arjen kannalta

vaikkapa: niin. en oo itse asiassa koskaan ajatellu, että niillä vois olla suojelevakin merkitys

vaikkapa: kaukaisilla katastrofeilla

vaikkapa: ehkä tossa tulee läheisempi katastrofi liian lähelle

vaikkapa:se on yks tonava ku virtaa suomalaisten läpi joka ilta

tokkopa: eikö se ole aika yleinen salaliittoteoria, että uutisoimalla kaukaisten maisten ongelmista saadaan unohdettua suomalaisen arjen ja yhteiskunnan tyhjyys

tokkopa: jos nyt sovelletaan vaikka sitä käänteistä skenaariota, jossa usa orkestroi 9/11-tapahtumat suunnatakseen huomiota kotimaahansa muilla mailla käytävien sotien sijasta

vaikkapa: on se varmaan yleinen salaliittoteoria, mut mä saatan olla yleistyperä.

vaikkapa: joo, ja itse asiassa tohon ei tarvita paljoo mielikuvitusta. siis tohon 9/11-juttuun

tokkopa: plus en usko että se on edes salaliitto, ainoastaan yleinen mekanismi

tokkopa: ei sitä kukaan tietoisesti orkestroi suomessa, mutta ihmisten alitajunta suuntaa uutisoinnin tietynlaisen fiktion suuntaan

vaikkapa: salaliitto on huono käsite siitä, että siihen liittyy joku hallinta-aspekti

tokkopa: niin, vaikka sellasta kokonaisjuonikkuutta ei olis kellään

vaikkapa: siitä huolimatta että joku saattaa käyttää olosuhteita hyväkseen johonkin tarkoitukselliseen toimintaan

tokkopa: niin, mistäpä sitä tietää minkä verran uutistoimistoja ohjaillaan täälläkin

vaikkapa: niin, vaikee sanoa onko millään ohjailulla niin paljo merkitystä ku sillä, että kaikki tekee samat jutut

vaikkapa: ja isojen uutistoimistojen tuotantoja käyttää kaikki

Written by tokkopa

lokakuu 13, 2010 at 7:14 pm

Kategoria(t): media, yhteiskunta

Kaikki kesken

with 3 comments

tokkopa: http://www.teos.fi/fi/kirjat/index.php?sub=2&id=311

tokkopa: nyt ollaan taas koskettavan äärellä.

neljäsmies: joo, mervi kantokorpi tota ehti jo kehua tänään Hesarissa

tokkopa: KIPU RINNASSA PUUKOTTAA SINUA VIELÄ SELKÄÄN

tokkopa: eikö se ollu kuitenkin vähän kyseenalaistava se kritiikki

neljäsmies: no emmätiä

tokkopa: tai siis että pientä varausta ja sitä rataa

neljäsmies: se oli niin tyypillisen sekava mervikritiikki . emmä ikinä tajua mitä se ees sanoo

tokkopa: ”Viiden, hieman hahmottomasti rakennetun osaston parhaat runot löytää kokoelman jälkimmäisestä puoliskosta.”

tokkopa: ton verran se saa oltua kriittinen

tokkopa: ihmeellinen taas tuo teoksen linja. tai ehkä paluuta perusmatskuun

neljäsmies: onhan niillä aina ollu toi hoosiannaosasto

neljäsmies: toi viljanen on kyllä aika kaamee

neljäsmies: voi jeesus toi tekstinäyte

neljäsmies: anteeks

neljäsmies: Illalla, ystävä / sammutat pajunkissat maljakossa

neljäsmies: MITÄ

neljäsmies: pieni liikahdus polttaa sinua / soittaa sinua, vanhalla vichyllä / ladattua lasiharmonikkaa

neljäsmies: MITÄ

neljäsmies: MITÄ

tokkopa: hihii

neljäsmies: vanhalla vichyllä / ladattua lasiharmonikkaa

neljäsmies: MITÄ

neljäsmies: MITÄ

neljäsmies: vanhalla vichyllä / ladattua lasiharmonikkaa

neljäsmies: MITÄ

neljäsmies: KENEN

neljäsmies: vanhalla vichyllä / ladattua lasiharmonikkaa

neljäsmies: MITÄ

neljäsmies: KUINKA

neljäsmies: vanhalla vichyllä / ladattua lasiharmonikkaa

neljäsmies: eikö tässä nyt saatana kenelläkään käynyt mielessä että tää vois olla vähän TAHATTOMAN KOOMINEN kielikuva??? 😀 😀 😀 😀

tokkopa: mitä se edes tarkoittaa?

neljäsmies: lol

neljäsmies: EN TAJUA

tokkopa: tarkoittaako se ihan vissyä?

neljäsmies: EN TAJUA MITÄ SE TARKOITTAA

tokkopa: siis niinku sitä juominkia

neljäsmies: mitä on vanha vissy edes?

tokkopa: jos se on väljähtynyttä

neljäsmies: hiilihapotonta

tokkopa: nii

neljäsmies: ladattua?

neljäsmies: MITEN vissyllä LADATAAN harmonikka?

neljäsmies: joka on LASINEN?

tokkopa: pistetään se täyteen vissyä?

tokkopa: väljentynyttä vissyä

neljäsmies: onko se niinku joku taskumatti?

neljäsmies: harmonikan muotoinen lasinen taskumatti?

neljäsmies: johon laitetaan vanhaa vissyä?

neljäsmies: tai jossa väljähtyy vissyä?

tokkopa: ah niin! mitä jos se vissy onkin siellä jo VALMIIKSI

tokkopa: the plot thickens!

neljäsmies: kuka sen sinne on laittanut??

tokkopa: passiivi, tietenkin

neljäsmies: miksi toi on säkeistetty?

neljäsmies: toi sievistelevä asenne, hirveetä kitschiä

tokkopa: jos se lasiharmonikka viittaa johonkin juopotteluun?

neljäsmies: porvarillista vaniljatoffeeta

neljäsmies: olis edes vanhaa viskiä, muttakun vanhaa vichyä

tokkopa: ja miks toi tokavika säe on noin pitkä

tokkopa: tai siis se on pakosti motivoitu, jotenkin

neljäsmies: tossa ärsyttää eniten se että muuten toi teksti on tommosta suhteellisen ymmärrettävää ja melkein tarkkaakin sisäisen tunnelman kerronnallistamista

tokkopa: niin

neljäsmies: mutta sitten toi ihme sekopäinen ja mauton ja typerä järjetön kielikuva, joka ei viesti yhtään mitään, joka sekottaa enemmän kuin selventää tai ilmentää, ja vaikuttaa vaan joltain brassailulta

neljäsmies: ”ooh kattokaa kuinka runollinen surrealistinen mahonginmakuinen ja 30-luvun jazzkahvilasta varastettu kirjallisista kirjallisin kielikuva”

neljäsmies: ”Kipu rinnassa puukottaa sinua vielä selkään”

neljäsmies: miten kukaan voi päästää tommosta nyyhkyloskaa käsistään?

tokkopa: nii olikos tää joku prosaisti ennestään?

neljäsmies: mua hämmentää tässä miten joku voi olla niin pikkunäppärä ja tyylitajuton samanaikaisesti, ja miten kukaan ei näe, siis Teoksella, hyvä luoja, kuinka kaamean amatöörimäinen ilmaisu toi on

tokkopa: no hei vähän armoa, se on sen eka runokokoelma! vai onko se eka?

tokkopa:> no joo, kustannustoimittajia se ei kyllä armahda

neljäsmies: se vaikuttaa enemmän näsäviisastelulta kuin syvällisyydeltä, tai se yrittää olla jotenkin kepeän syvällinen mutta onnistuu olemaan vaan sietämättömän kömpelö

tokkopa: Viljanen on julkaissut aiemmin romaanit Todennäkyjä (WSOY, 2004) ja Maan paino (Teos, 2009)

tokkopa: sanoo kustantajan sivu

tokkopa: siellä on myös hauska kirjoitusvirhe noissa arvostelunostoissa

tokkopa: Viljasen kirjoistustyylissä on jotain maafista; se viettelee lukijan”.

neljäsmies: heh

neljäsmies: mikähän siinä Teoksessa on, kaikki jotenkin potentiaalisesti hyvät kirjat ohjautuu tommosiin ihme tyylikömmähdyksiin? toi Jänttikin vaikuttaa just semmoselta että kunnon toimittamisella se ois poistanut semmosen rekisterihorjunnan ja tyhjäkäynnin sieltä

tokkopa: joo

neljäsmies: ihme tarpeettomia sivulauseita tai sivuhuomautuksia, täsmennyksiä, alleviivauksia

neljäsmies: mutta toisaalta, tää on tätä runoutta

neljäsmies: ”Anna meidän sukeltaa syvälle luvatun meren aaltoihin, jotka välkehtivät kuin ujot sielut. ”

neljäsmies: siis HÄ

neljäsmies: SIIS HÄ

neljäsmies: onks tuolla oikeesti jossain joku, jonka mielestä tää on siistiä? joka niinku saa jotenkin mielettömiä säväyksiä tämmösestä kitsistä?

neljäsmies: ja ylipäätään miks tämmösiä runoja edes kirjoitetaan?

tokkopa: sellaiset lukiolaiset, jotka alkavat kiinnostua runoudesta?

tokkopa: vanhempi runopolvi?

tokkopa: jukka koskelainen?

neljäsmies: tän takia mä en tykkää runoudesta

tokkopa: äidinkielenopettajat, joilla on vielä hinku olla nuorekas?

neljäsmies: kun se on aina tätä

neljäsmies: tai se palaa aina tähän

tokkopa: siltä vaikuttaa

Written by tokkopa

syyskuu 5, 2010 at 10:06 pm

Jotkut parhaista ystävistäni ovat maailmanparantajia

with one comment

tokkopa: http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/10426940.shtml

tokkopa: Vanhasen mukaan miehen pitää pystyä elättämään vaimo ja lapset.

tokkopa:  – Olen feministi ja liberaali monessa mielessä, mutta perinteiset perhearvot ovat jees. Miehelle tekee hyvää saada olla perheen pää, hän sanoo.

vaikkapa: no eiks tee. otappa kohalles.

tokkopa: ois kyllä ihana ajatus jos ois joku perheen pää joka elättäsi mut.

vaikkapa: minustaki ois, mutta siis nyt sulla on sukuelimet sekasin, kun sun pitäs elättää. se tekis sulle hyvää.

tokkopa: joo mutta toisaalta suomalaiselle kulttuurielämälle pahaa. mää en oikein nyt tiedä.

vaikkapa: hetkinen. jos sut siirrettäs perheen pääksi, suomalainen kulttuurielämä kärsis?

tokkopa: nii, koska emmää sitten enää mitään kulttuuria tekisi! paitsi tietysti valtakulttuuria. mutta olen tunnetusti kova saunoja, vastakulttuuri on omin alani.

tokkopa: – Olen todella määrätietoinen, enkä halunnut viettää lukion jälkeen mitään välivuotta kaupan kassalla tai ulkomailla. Halusin päästä heti eteenpäin. Kiinnostuin hyvinvointialoista, sillä niistä oppii, miten saa oman olon paremmaksi, Kuusimäki kertoo.

tokkopa: Ripsenpidennyksiin, hiustuuhennuksiin ja kasvohoitoihin menee yhteensä noin 250 euroa kuussa. Lisäksi Kuusimäki käy salilla ja juoksee.

tokkopa: ” Häikäisevä Kuusimäki puhuu jämäkästi ja katsoo suoraan silmiin. Koska töiden lisäksi muita velvoitteita ei ole, Kuusimäki haluaa keskittyä täysillä omaan ulkonäköönsä ja hyvinvointiin. Se hetki ennen perhettä ja vanhenemista on nyt.”

tokkopa: – En ole kovin yhteiskunnallisesti valveutunut. Päivät ovat täynnä töistä ja urheilusta. Illalla ei enää jaksa miettiä politiikkaa tai tavata kauheasti ystäviä, hän sanoo.

tokkopa: YOU DON’T FUCKING SAY

vaikkapa: häikäisevä *.*

vaikkapa: ….

vaikkapa: onneks ei oo kosmetologi rasittamassa niin jaksaa iltasin masentua uutisia lukiessa. voi helskuta.

tokkopa: ”Suomalaisten asenteita mittaavan Risc Monitor -tutkimuksen mukaan nuorten naisten keskuudessa materialismi on kääntynyt nousuun ensimmäistä kertaa vuosiin.”

tokkopa: oh joy.

tokkopa: ”Kauneushoitoloiden liikevaihto on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa yli sataan miljoonaan euroon.”

vaikkapa: o my.

tokkopa: johtuiskohan rakennekynsistä, ripsipidennyksistä, hiustenpidennyksistä, ripsipermanenteista, mikrohionnoista, timanttikuorinnoista ja suihkurusketuksista?

vaikkapa: älä ny jatka, mää tukehun. unohit brasilialaiset vahaukset.

tokkopa: nii. ”uuden juppiuden nousu.” toisaalta american psyko on aina syvästi koskettanut minua. lisäksi luulen, että kaikki tuo iholle ja päähän lisättävä muovi palaa räjähtäen. tykkään räjähtäen palavista asioista.

tokkopa: – Mulle sanotaan, että olen materialisti. Raha ei tee mua onnelliseksi, mutta asiat mitä rahalla saa, tekee.

tokkopa: vau. mun aivoni ei pysy nyt edes kaikkien niiden loogisten itsemurhien perässä, mitä toi lause just teki.

vaikkapa: se johtuu siitä että oot liian tyhmä luonnontieteilijäksi.

tokkopa: väittäisin että logiikka tai argumentaation ja retoriikan perusteet on aika yleistieteellistä apuvälineosastoa

vaikkapa: väitä vaan, mutta sen pilkkominen vaatiikin jo laskaripersettä.

tokkopa: toisaalta jos metafysiikka tarkoittaa fysiikkaa ennen, niin toi raha-lause tekee vähän samanlaisen kiemuran.

vaikkapa: nii, kyllähän skolastiikka oli ihan oleellinen loogis-retorisen ajattelun rakennelma

tokkopa: toisaalta jos palaa tuohon helmeen: – Olen feministi ja liberaali monessa mielessä, muttaperinteiset perhearvot ovat jees. Miehelle tekee hyvää saada olla perheen pää, hän sanoo.

tokkopa: minunkin ystävistäni useat ovat juutalaisia, toisinaan olen sellainen jopa itse. se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettäkö olisin juutalainen.

vaikkapa: olen maahanmuuttokriittinen ja kusipää monessa mielessä, mutta perinteinen suvaitsevaisuus on jees. suomalaiselle tekee hyvää saada kebabia viikonloppuisin.

tokkopa: – Tiedän olevani narsisti, materialisti ja äärimmäisyyksiin asti hedonisti. Minua voi kuvailla pitkällä rimpsulla negatiivissävytteisiä sanoja, mutta se olen minä. Tiedän rehellisesti kuka olen ja voin sanoa, että olen siinä kehityksessä huomattavasti pidemmällä kuin ne, jotka tarrautuvat siihen, että nyt olen hyvä, kun ekojeesustelen.

tokkopa: mitä hyvänsä voi perustella, jos tuntee itsensä ja on rehellinen.

vaikkapa: kyllälyllä.

vaikkapa: eikä saa syyllistää tai jeesustella.

tokkopa: ehkä on loogista, että kapitalistisessa kulttuurissa myös amerikkalaisesta unelmasta tulee keskeinen filosofia.

vaikkapa: ei kai se oikeastaan mitään muuta voi olla.

tokkopa: toki ajettuna tuollaisen rodunjalostuksellisen protokollan lävitse.

vaikkapa: parjatulla -80-luvulla tollaselle vielä naureskeltiin.

tokkopa: että siitä katoaa ne turhat mahdollisuudet pohdiskella ja unelmoida ja mitä näitä humanismeja nyt on.

vaikkapa: mutta nyt kaikki tahtoo olla tommosia rakennekynsieukkoja kalifornian rusketussuihkurannalta.

tokkopa: sillä onnellinen ihminen on luonnollisesti fordismista immanentin filosofiansa ja elämänkatsomuksensa tehnyt ihminen.

vaikkapa: onnellisempi kuin onnellinen sika.

vaikkapa: sokrateesta ny puhumattakaan.

tokkopa: on jo aikakin tajuta, että ulkonäkö on resurssi ja sijoitus.

vaikkapa: haha, mulla on kyllä osakkeet aika heikoilla. voi olla että oon tehny jo konkurssin tässä suhteessa.

vaikkapa: otettaskohan mut johonkin tosi-teeveeseen. auttaskohan se?

tokkopa: voisit olla se rauhallinen järjen ja kokemuksen ääni.

vaikkapa: entä jos mun ääni ei oo kaunis?

tokkopa: sitten sää oisit vähän sellainen noita-akkamainen hahmo enemmän. sellainen kiltti noita. niinku muumipeikossa. tai miyazakin elokuvissa.

vaikkapa: ”liian lihava vilijonkaksi”. nyyh.

tokkopa: – Ystäviin ei sitouduta samalla tavalla kuin ennen. He ovat rumasti sanoen vähän kuin markkinatavaraa. Ystäväpiiriä voi vaihtaa päivällä ja illalla, Myllyniemi sanoo.

tokkopa: ”Koska energia keskitetään oman ja aivan lähimpien hyvinvointiin, yhteiskunnallisiin asioihin ei nuorilta riitä juurikaan kiinnostusta.”

tokkopa: mission accomplished.

tokkopa: mun mielestäni kokoomuksen ei varsinaisesti tarvitse enää tehdä mitään.

vaikkapa: vielä kun nekin tajuais sen.

vaikkapa: antasivat muitten tehdä ja tyytysivät valkasemaan hampaitaan kotona.

tokkopa: muut vois koettaa detournata samalla lailla meemejä ku kokoomus omia tarkoitusperiään varten.

tokkopa: mutta viime kädessä nekin pelais kokoomuksen pussiiin.

vaikkapa: ei kai tässä enää muilla pusseja olekaan.

tokkopa: kokoomus voi tehdä mitä lystää vasemmistokliseillä, mutta porvarikliseet taasen on jo valmiiksi niin kiveenhakattuja ja kliseisiä mytologioita, että niiden käyttöarvo on aika olematon.

vaikkapa: joo, kyllä kokoomus otti haltuun paremmat kliseet.

vaikkapa: kuin vasuripuoli pystyis ottamaan koksuilta.

tokkopa: syytän siitä myös filosofiaa ja yhteiskuntatieteitä. koko 1900-luvun muotifilosofiaa on ollut porvarin ja kapitalistin hakkaaminen. toisaalta niin sen kuuluukin olla, mutta asioiden seksikkyys ja käyttöarvo vähentyvät, jos ja kun kysymyksessä on spektaakkeliyhteiskunta.

vaikkapa: oikeestaan jännä ajatella miten maailma on muuttunu. kauneus on varsinkin menneinä vuosisatoina nähty ihan oleelliseksi pääomaksi
avioliittomarkkinoilla. eli voitiin konkreettisesti ajatella, että se on yhteiskunnalliseen arvoon sidottu. samalla siihen liittyi voimakas moralismi kun se lyijymönjillä hoidettuna ei kestäny kovin kauaa.

vaikkapa: nyt taas tosta puuttuu se tietty kolho ikuisuusaspekti. kuolemaa ei kulttuurisesti rinnasteta enää turhamaisuuteen ja sehän ei ees oo mitään turhamaisuutta vaan ”hyvinvointia”.

tokkopa: joo, kauneudesta ei joudu enää onneks maksamaan, nimim. thanatos-88.

vaikkapa: hei itse asiassa se kulkee pro-ana -jutuissa kyllä.

tokkopa: rumuudesta, laiskuudesta, työttömyydestä ja muusta epäkapitalistisesta kyllä.

vaikkapa: mut ne ei kyllä puhukaan mistään ”hyvinvoinnista” tai sen ulkonäön välineellisyydestä (kuten saada hyvä työpaikka).

tokkopa: niin.

tokkopa: ne on jotenkin ihanasti modernistisia. ne on ihan kafkatasolla. päänsä sisällä vankina.

vaikkapa: nii, musta on viime aikoina tuntunu tuolla kartsalla ruman naamani, tukkani, läskieni ja random vaatteitteni kanssa, että oon totisesti alaluokkaa.

tokkopa: ne ei oo varmoja siitä, että haluaako ne olla kovakuoriaisia vai ei.

vaikkapa: ”pro-anat on ihanasti modernistisia” nyt mä tajuan miks sä et oo perheen pää, vaan tarttet sellasen.

tokkopa: mää en jostain syystä osaa ajatella itsensä kanssa yksin olemista kapitalistisena, vaikka sitähän tuo individualismi tietysti tavallaan on. mutta onko niillä se sama eksistentiaalinen vankila ja epätietoisuus identiteetistään? ehkä niillä on.

tokkopa: en vain usko siihen.

tokkopa: koska tunteet ei ole enää koskettavia, kuvat on.

vaikkapa: nii, minen oikein ees osaa miettiä kuinka ison osan ihan kaikkea kokemusta muodostaa kuvavirta. että kuinka paljon sen kautta valuu koko ajan.

vaikkapa: semmosta, jota ihmiset on joskus kymmeniä vuosia sitten vielä liittäneet toisiinsa, konkreettisiin kappaleisiin ja etäisyyksiin.

Written by tokkopa

elokuu 22, 2010 at 2:41 pm