Archive for the ‘yhteiskunta’ Category
Tilaustyönä Kantolan keksitehtaan Murujä
vaikkapa: kuulitsää jo että harry salmenniemen uusin liikkuu epämukavuusalueella
vaikkapa: en oo vielä lukenu sitä kirjaa, onko salmenniemi kirjottanu stringit persvakoon vai mitä
tokkopa: mää oon lukenut, nähdäkseni se ei ole yhtään sen helpompi tai vaikeampi kuin texas, saksetkaan
tokkopa: nykyajan analfaabelistikolle tän uudemman luulis olevan vielä helpompi, koska siinä on aika paljon vähemmän sivuja
vaikkapa: ai se on ohuempi. se näytti jossain promokuvassa muhkeelta. mainokset on valetta.
tokkopa: no ei tossa sivunumeroita oo, mutta jotain 60-70 sivua, ehkä?
vaikkapa: ehkä se on just siinä tuo ongelma. että justiinsa ku on tottunu paksuihin kirjoihin, niin se tuhma poika kirjottaa ohuen
vaikkapa: eli sitä pitäs pystyä lukemaanki jostain kohtaa, että saa kritiikin tehtyä
vaikkapa: eiku hesarilla on nyt ainaki eri kynä käytössä
vaikkapa: se oli mervi k ku tykkäs texassaksista ja tämä on sitte janna k.
tokkopa: ylipäänsä salmenniemi on lähinnä klassinen runoilija, jonka kokoelmat toimii vahvan rakenteellisesti ja niistä on usein vähän mielivaltaista ottaa yksittäisiä tekstejä ulos. tässä yksi osasto on yksi teksti, tavallaan. sisältö/sanasto on sitten ”kipeää” nykypuhetta ja cut-up-leikkauksia. periaatteessa se on juuri näin vaikeaa tai helppoa.
tokkopa: eli luultavasti janna ei tajunnut mitään myöskään texasista
vaikkapa: joo, se on ainaki niissä aiemmissa kirjoissa ihan selvä
vaikkapa: onkohan se lukenu texasia
vaikkapa: mut oikeesti, tossa kritiikissä lukee että lukija on vilpitön, kirja ei
vaikkapa: en oo koskaan lukenu mitään tollasta
vaikkapa: ja jos alku tarkottaa jotain muuta, niin se on vielä hullumpaa
vaikkapa: ”Rehellisyys. Tätä mietin, kun luen Harry Salmenniemen (s. 1983) kolmatta kokoelmaa Runojä. Siitä ei usein pääse kiittämään kotimaisen kokeellisen runouden kärkinimiä. Eivätkä he siihen taida tähdätäkään. Toisin on tämän lukijan laita. ”
tokkopa: kantolalla on filosofian tohtorina syvempää ja ongelmatonta tietoa tekijän intentioista
vaikkapa: siis tämä lukija tähtää kiittämään? tähtää rehellisyyteen? kumpaa?
vaikkapa: ja mikään lukija ei oo niin rehellinen ku filosofian tohtori.
vaikkapa: KAIKKI PAITSI KANSI VAIVAA!=?!??”?#
tokkopa: ehkä se oli ironiaa, tai roinaa
vaikkapa: mitä mä ny teen kun mua vaivas se kansi
tokkopa: mua ei, mutta mää olenkin tottunut odottamaan kirjan kansiltakin jotain uudistavaa
vaikkapa:> mää oon tämmönen konservatiivi. pitäs olla semmonen signatuuri kannessa niinku södikalla viiskytluvulla
vaikkapa: kultakirjaimin.
vaikkapa: eikä mitään l33tspiikkiä siihen.
vaikkapa: jaa, kantolaa vaivaa myös aukot
tokkopa: mutta ehkä on typerää keskustella siitä, onko runojän lukeminen nautinnollsita vai ei, kun se tuppaa menemään ton subjektiivisuuden puolelle. minulle se on nautinnollista, jopa meditatiivista
tokkopa: toisaalta myös jo vähän helppoakin
vaikkapa:> monet kirjat kyllä opettaa lukemaan itteensä, jos lukijaa edes vähän kiinnostaa
tokkopa: sinänsä avantgarden ei määritelmänkään mukaa liene tarkoitus tähdätä helppoon nautintoon
vaikkapa: no ei
vaikkapa: tai suuren osan mistä hyvänsä runoudesta tai taiteesta
vaikkapa: mut mä en tajua ton arvostelun funktiota
vaikkapa: tosta ei meinaa tajuta mitään, hyvällä tahdollakaan
vaikkapa: sit tulee semmonen olo että tuo vittuilee jollekulle
tokkopa: onhan tässä cut-upattua ja hakukoneistettua runouttakin katseltu jo vähintään viisi vuotta, ei luulisi enää kovin puun takaa tulevan
tokkopa: varsinkaan texasin jälkeen
vaikkapa: ja kyseessä on runousekspertti
vaikkapa: se on kirjottanu jotain esseitä jostain jenkkipostmodernismistakin. kyllä pitäs irrota paremmin
tokkopa: Niin kuin tässä: ”kukittaminen tarkoittaa kutittamista; kutittaminen tarkoittaa kurittamista; kurittaminen tarkoittaa kuristamista, siis kukittaminen on kuristamista;” Lopputulos on yhdentekevä, kuten niin moni muukin asia tässä maailmassa.”
vaikkapa: tuo on ihmeellinen. tuo lainaushan on ihan perhanan selvä
tokkopa: tässä on nyt vähän jäänyt näkemättä se ilmiselvyys, että kyseessä voi olla esim. loogisen lausekkeen parodia
vaikkapa: eikö oo myös semmonen sanonta ku ”halata kuoliaaksi” tai ”suudella kuoliaaksi” myös
vaikkapa: siis joltakulta taitetaan terä kun kukitetaan, siis annetaan julkista kiitosta
vaikkapa: joo, muodollisesti se on ilmiselvää. mut tossa lauseessa on vielä merkityskin. kaupanpeällisenä.
tokkopa: oho, merkityskin vielä. sinänsä logiikan kielen tutkiminen oli virrata että -esikoisen keskeisiä motiiveja
vaikkapa: virrata etässä on tosiaan semmosta konjunktiokieltä
vaikkapa: eikö tuo vaikuta ihan loogiselta merkitykseltä
vaikkapa:> en ole tohtori, joten en tunne tekijän intentiota, mutta i accidentally merkitys.
vaikkapa: mutta kommervenkit on nyt tässä erittelemättä. se jannakantola sanoo, ettei se niitä erittele.
tokkopa: mutta kriitikoilta, edes hesarin kriitikoilta, ei voi edellyttää lähilukutaitoa, koska suomessa totuttiin viimeistään 90-luvulla lukemaan niin läheltä, että näkyy vain sumeasti joku hahmo, joka paljastuu lopulta linssiä tarkentamalla valotauluksi, jossa lukee ”runouden itseisarvo”
tokkopa: tässä tulee olettaneeksi myös, että ne esiin nostetut lauseet on sitten kanssa luettu tarkasti, eikä vaan kyykistytty pissamaan niiden päälle ja muiden muroihin
vaikkapa: no hesarin ympärillä tuntuu olevan semmonen ideologia, ettei kokeellista runoa voi lähilukea tai se pissaa linssiin ja sitte itkettää.
vaikkapa: eiks tää kantola oo saarikoski-tutkija ollu, ainaki väikkärissään
tokkopa: joo mutta saarikoskea tutkiessa ei hirveitä kommervenkkejä tarvita, kun tuppaa pysymään se lyyrillis-keskenkasvuinen tissuttelu aika hyvin rukkasessa
vaikkapa: kyllä se kuiteski lähiluvulla on höylättävä.
tokkopa: toki. mutta aika eri värkeillä mennään silti
vaikkapa: no mennään mutta kyllä siinä minusta samoillaki vehkeillä pääsee aika pitkälle, ainakin riittävän. mutta jos ei käytä vehkeitään niin kai ne surkastuu
vaikkapa: onko tässä nyt se ongelma että kun kirjan nimi on RUNOJÄ niin se vaan näyttää RUNOJAlta. ihanniinku transvestiitti voi näyttää paula koivuniemeltä.
tokkopa: voisin kaivaa esimerkiksi marjorie perloffin ja kumppaneiden teorioita nyky(kokeellisen)runouden suuntautumisesta pinnan merkityksiin ja leikkiin tässä, mutta säästän niitä lukijoita, joilla on vielä elämänhalunsa jäljellä
vaikkapa: joo pihistä toki. runoustohtorin pitäs ne tuntee. perloffit siis.
tokkopa:> ja tokihan kantola tulee tuossa sanoneeksi, että kuu ja tähdet on kauniimpia kuin mikään teksti
tokkopa: vaikka jannalta nyt unohtui, että kuu ja tähdet ovat, tietyssä teoriaperinteessä, tekstiä
vaikkapa: musta tuntuu että kyky vaikuttua kuusta ja tähdistä on etupäässä kielellinen
vaikkapa: pitää olla jotain, millä saa valettua hohtoa siihen että joku asia on vitun hieno
tokkopa: musta tuntuu, että kyky vaikuttua kuusta ja tähdistä on etupäässä sellainen asia, joka salmenniemen puhujalta on vähän niinku kadonnut ja se saattais olla vähän niinku koko jutun pointti niinku
vaikkapa: !
vaikkapa: there are no stars in the new york sky.
vaikkapa: vai miten se meni
vaikkapa: mutta väitätkö nyt tosissas, että siellä on puhuja?
vaikkapa: nämä hesarilaisethan on julistaneet että puhuja on dööd. kokeellisesta runoudesta.
tokkopa: jos siinä on tekstiä niin siinä on puhuja. mutta onko sillä mitään merkitystä?
vaikkapa: on, koska ihmisen ikävä toisen luo.
tokkopa: onko kiinnostavassa kuvapinnassa puhuja, tai jossain inspiroivassa äänessä?
tokkopa: entä onko jackson pollockissa, simppeleimmässä mahdollisessa oppitunnissa vähän abstraktimpaan kokemiseen, tarina?
vaikkapa: kuvaan on vaikea ajatella puhujaa tai ”näkijää”.
vaikkapa: oisko kuvan ”kertoja” se, joka pyrkii ohjaamaan katseen suuntaa
vaikkapa: mitä se ois pollockilla
vaikkapa: se vois vielä olla jollain velasquezilla
vaikkapa: mitä muuten tuo kantola tarkoittaa tällä: ” ”Kirjallisen” korostus jää silti päällimmäisenä mieleen.”
tokkopa: varmaan vanhaa kunnon kirjallisellisuutta
vaikkapa: ”eniten maailmassa jumala vihaa kaltaisiasi”
vaikkapa: mitä hupia tossa on
vaikkapa: HUPIA
vaikkapa: anteeks, mutta tää kritiikki on kysymysten pohjaton lähteensilmä
tokkopa: tässä vaan päätyy taas sen laarin äärelle, että päivälehtikritiikin kuuluu olla hämärä mutuimpressio, jonka lukemisen keskivaiheilla wittgenstein tappaisi itsensä heti
vaikkapa:> nyt ois wittgen henki irronnu jo ekan lauseen kohdalla.
tokkopa: mutta kritiikkiin sisältyy wittgensteinilainen lause
tokkopa: ”En nyt käy erittelemään kunkin jakson kommervenkkejä, mutta niitä on. Siksi kai runot juuri ovatkin ”runojä”. ”
tokkopa: onko vihreä vihreää, punaista, puhreaa vai runojä?
vaikkapa: aamen ja sorlo vielä perään.
tokkopa: ”siitä mistä en osaa puhua, on vaiettava”
vaikkapa: vihreä on vihrea.
vaikkapa: siitä mysta ei ösaa pühüa.
tokkopa: entä sitten rinnalla miikka laihisen kritiikki samalta päivältä turun sanomista?
vaikkapa: senkin mä luin jo aiemmin, ja vaikka laihinen ei aina oo maailman täsmällisin kaveri, niin kyllä se on monta aurinkokuntaa lähempänä todellisuutta kuin kantola
tokkopa: onko edesvastuutonta ja moraalitonta tehdä tällainen vertaileva leikkaus, kun toinen kritiikki on niin ilmiselvästi vähän…
vaikkapa: ottamatta nyt kantaa edes siihen salmenniemen teokseen
vaikkapa: mutta laihinen on tavan takaa kuitenkin vaivautunut kirjoittamaan niin, että vihjauksia ymmärtämätönkin tajuaa mistä on puhe
tokkopa: niin, kovin vaikea esim. noita alun yleistyksiä on ja luonnehdintoja on lähteä kyseenalaistamaankaan
vaikkapa: ainakaan sikäli, että laihinen selvästi pitää salmenniemeä yhtenä kovimmista kynistä.
tokkopa: tosin laihinen on selkeästi inspiroitunut kirjasta, kun taas kantola ei, mikä toki vaikuttaa kiinnostavien ajatusten syntymiseen
vaikkapa: joo
vaikkapa: mut tuo kantolan meininki on tommosta ankeuttajatouhua
vaikkapa: että jos nyt ei kirja niin kiinnostakaan, niin tartteeko imeä elämä kaikkialta sen ympäriltä
tokkopa: sinänsä voisi sanoa, että laihinen lähtee mukaan kokoelman ja sen luoneen – sanotaan nyt vaikka – ”estetiikan” kielipeliin ja vatkaa lisää sitä samaa vaahtoa
vaikkapa: joo. ja on tossa tommosia kikkailevia kielimuotoja, joista mää en tykkää
vaikkapa: mutta nämä nyt on pelkkää niuhotusta
tokkopa: niin, se ei varmasti ainakaan helpota asiaa
tokkopa: tai en tiedä, onko lähtökohtaisesti hyvä idea kirjoittaa jotenkin lupsakkaasti tai vään koukeroisesti, jos pohjatekstikin on luokiteltavissa avantgardeksi
vaikkapa: ”Seitsemään osastoon järjestetty kokonaisuus tiivistää karkeaksi hiottuun ilmaisuunsa koko joukon nykylyriikoiden männä aikoina hyödyntämiä tehokeinoja. ”
vaikkapa: tän ymmärtämiseksi tarttee olla jo osa jotain kielipeliä
tokkopa: tulee herkästi sellainen kuva, että kriitikko on samassa leirissä. jättäisin moisen enemmän kirjallisuusesseiden puolelle.
vaikkapa: joo. mutta tässä on tämmönen perusongelma. mä käsitän laihisen tekstistä, että se on tosi myötämielinen ja että se kertoo miks se diggaa
vaikkapa: kantolan tekstistä mä tajuan, että sitä hiertää pahasta paikasta mutta se ei kerro mikä sitä hiertää, vaan kiertelee.
tokkopa: mutta tää nyt on sitten toisaalta vähän tämmönen dualismi ja logosentrisyyden puolelle menevä, määhän arvotan laihisen tapaa selkeästi semmosta ”objektiivista” ja ”tieteellistä” tapaa vasten
tokkopa: aivan
tokkopa:> kriitikko voi pelastaa aina itsensä perustelemalla ja selittämällä suolenliikkeensä hyvin, oli sitten itse teoksesta mitä hyvänsä
tokkopa: tähänkin joku varmasti sanoo, että vapaan sanan maassa saa sanoa mielipiteensä ilman mitään fasistisia sääntöjä
vaikkapa: mutta mua ei periaatteessa kiinnosta mihin leiriin kritiikit liputtaa ittensä. pääasia kun tajuaa mitä tapahtuu.
tokkopa: niin saa, mutta silloin myös minä saan tulla ja lyödä pizzalapiolla pään harteilta
tokkopa: tavallaanhan laihinen olettaa, tai laihisen luoma teksti dekoodautuu mun päässäni siten, että hän ”ymmärtää” teoksen ”oikein”
tokkopa: mikä on sukua tuolle samassa leirissä olemiselle
tokkopa: toisaalta se tuntuu olevan aika lähellä sitä ”ymmärrystä”, mikä myös minulla on teoksesta, joten olen ehkä jäävi sanomaan mitään
vaikkapa: koskas oot aatellu sanoa, että juntta tekis terää?
tokkopa: juntta tekis terää ihan vaikka heti, se on ihan samantekevää mitä mediassa sanoo muutenkin
vaikkapa: no, ehkä me ei keskustella sun äänestymiskäyttäytymisestä.
vaikkapa: joo, mä en tosiaan oo vielä tota kokoelmaa lukenu
vaikkapa: mutta texasia vasten tuo kritiikki on uskottava.
Kuivaa natinaa
tokkopa: oon lukenu 45 ekaa sivua tuota rimmistä
tokkopa: toistaiseksi siinä ei ole tapahtunut yhtään mitään ja se kieli vaikuttaa lähinnä kansankynttiläkoristelulta, mutta katsotaan nyt.
vaikkapa: oot tietty ihan myyty
tokkopa: silloin tällöin tulee sellaisia fiiliksiä, että jeesus tää on toisaalta helppoa ja nuoleskelevaa
vaikkapa: anteeks mutta miten perseestä kotimainen nykyproosa voi olla
tokkopa: mut jos siinä tulee vähän jotain intensiivisempää toimintaa, niin se alkaa vähän oikeuttaa itseään se apparaatti
vaikkapa: kun mä en oikeesti oo ikinä sietäny rimmisen kieltä
tokkopa: toistaiseksi ollu harmillisen vähän mitään sellaista
tokkopa: se on lähinnä jaarittelua ja jotenkin liian kevyttä
vaikkapa: joo, ja pikkunokkelaa. oon aatellu että se on mun henkilökohtainen ongelma
vaikkapa: se vaan vähä rullailee muttei oikeesti tee mitään
vaikkapa: siinä ei oo sielua, älyä, järkeä tai tunnetta
tokkopa: ei tarpeeksi piikikästä tai sairasta tai älykästä tai viisasta
tokkopa: mietin just, että se menee nyt herkästi vähän siitä toisesta ääripäästä
vaikkapa: vähän niinku sen kirjat on alusta loppuun jotenkin sympaattisia olematta humaaneja, somia olematta kauniita
tokkopa: että nyt on sitten ylenpalttistakin kieltä, mutta se jauhaa ihan tyhjää ja tikusta asiaa ja myös aika mieltä vailla
tokkopa: nimenomaan
vaikkapa: ja minä kun periaatteessa tykkään ns. laveasta kielestä
vaikkapa: mutkun se ei oikein saa otetta mistään, tulee vaan mieleen että kertoja rakastaa ihan saakelisti omaa ääntään ja istutaan tässä nyt iltapuhteilla ja toivotaan että tuo lopettaa. vähän niinku se kaveripiirin paras jutunkertoja, jolla on tietyt maneerit, jotka kuulostaa hyvältä noin kerran
tokkopa: luin kyllä jostain haastattelusta, että rimminen joutui ottamaan vähän pakkia, kun sitä edellistä Pölkkyä ei kukaan oikein tajunnut
vaikkapa: pölkkyä en oo kyllä ees vilkassu
tokkopa: mää koetin sitä alusta kovin odotuksin, mutta ei siitä oikein mitään tullut. en ehkä ollut tarpeeksi tarmokas, mutta ainakaan parinkymmenen ekan sivun perusteella se kankea, vähän vanhalta käännössuomelta kuulostava kieli ei kyllä erityisemmin itseään perustellut
tokkopa: rimmisessä on kyllä barokkia, minkä vuoksi en voi olla symppaamatta ja seuraamatta tuotannon kehitystä, mutta se päästää itsensä aivan liian helpolla. ja toisaalta tekee myönnytyksiä ja nyökkäyksiä
vaikkapa: joo, tuo on just se piirre mistä mä tykkään siinä
vaikkapa: mutta tuntuu ettei se oo päässy kunnolla vauhtiin
vaikkapa: sen pitäs jatkaa vuosikymmeniä niinku joku kilven voltteri, niin johan olis tinkimätöntä kamaa
tokkopa: minkä vuoksi tietenkin tämä palkintokin. kuulostaa nirppanokkaiselta, kateelliselta ja kyyniseltä, mutta ei tuota Nenäpäivääkään lukiessa voi olla ajattelematta riemusta hihkuvaa kirsi pihaa ja minna joenniemeä
tokkopa: ”miten nokkelaa ja hullunkurista! tämä kieli aivan kuin…hengästyttää!”
vaikkapa: ja katso, kirsi huomasi että romaanissa voi joskus olla KIELI
tokkopa: ja onhan rimminen uniikki ja kyllä mää sille sen palkinnon suon. jo aiemminkin siteerattu santeri nemo kyseli, että onko suomalaisessa nykyproosassa ketään, jota ei voisi kääntää täysin ongelmitta vieraille kielille. kyllä rimminen varmaan lähimpänä on.
tokkopa: eri asia on sitten että onko se mikään meriitti
vaikkapa: nii. on siinä semmonen ero, kun nuo useimmat prosaistit pystyy kääntämään menettämättä nyanssinpoikastakaan
vaikkapa: pikemminkin käännös voi ylittää alkuperäisen tekstin
vaikkapa: ois ihan realistinen skenaario
vaikkapa: mutta rimmisen tapauksessa käännöksen pitäs olla ihan toisenlainen, jotta siihen syntyis joku tyylillinen omaleimaisuus
tokkopa: ehkä olisi tarkastelemisen arvoista myös se, miten rimminen on onnistuttu brändäämään kokeellisuuden ohi. tai jos sitä pidetään kokeellisena, niin ainakaan siitä ei puhuta. puhutaan vain hengästyttävästä kielen rekisteristä ja koetetaan pitää tasavertaisena lukijoiden kanssa. sinänsä varmasti hyvä päätös siinä vaiheessa, kun pitää suurentaa sitä lukijakuntaa ja voittaa suurimmat palkinnot
vaikkapa: heh, onhan tossa joku perussuomalainen lähtökohta
tokkopa: toisaalta voi olla ”kokeellisten” kirjoittajien oma vika ottaa se leima itseensä, siitä ei lopulta seuraa mitään muuta kuin jonkinlainen fasistinen nousu. enkä puhu nyt hitler-kortista, vaan jaloista arvoista!
vaikkapa: mut aatteles mikä lopullinen kuolinisku olis suomiproosalle, jos sitä alettas leimata kokeelliseksi tai avantgardistiseksi
tokkopa: aivan kuin nyt perussuomalaiset jne, jos vedetään analogia vähän suuremmaksi
tokkopa: tai ehkä pikemminkin lopullinen kuolinisku kokeellisuudelle ja avantgardelle
vaikkapa: tai siis se leima merkitsis sitä, että totunnaiset yleisöt puskettas pois sen alueelta eikä ois uutta yleisöä
vaikkapa: no kenties sitäkin mutta onko kokeellisuus tai avantgarde ylipäänsä hengissä
vaikkapa: nehän on lähinnä sanoja, joilla tarkoitetaan sitä kun joku ei oo ”tavallista”
vaikkapa: tai kuten eräs kriitikko sanoi, NORMAALIA
tokkopa: niin, epäilemättä kokeellinen kirjallisuus on tämän sesongin neekeri
vaikkapa: niin, vois auttaa jos alettas nimittää sitä toisen polven maahanmuuttajaksi
tokkopa: sitten tarvitsee vain odottaa että jokin kriittinen massa ylittyy, minkä jälkeen voi alkaa pelata päinvastaista korttia: ”meillä on enää pelkkää feminismiä/suvaitsevuutta/kokeellisuutta/vapautta, onko tässä nyt laitaa, kysyn vaan”
vaikkapa: mut runoudessahan se on jo miltei menny tohon
vaikkapa: epäillään järkeään, että kokeellisuus pitää valtaa
vaikkapa: mikä ei voi millään olla totta
vaikkapa: sekin semmonen ne vie meidän naiset -argumentti
tokkopa: meinaatko, että luontolyriikka, päiväkirjamuotoinen maailmanhavaintotilitys, hermeettinen myytinpäivitys ja modernismin krapula olisivat taipuvaisia vilauttamaan säärtään kokeellisen kokeiluille?
vaikkapa: en mää sitä vihjaa, vaan sitä, että on nähny kriitikoitten ja runoharrastajien valittavan, että kokeellinen runoideologia pitää valtaa
vaikkapa: se on tietysti täysin foliot kulmilla tehty väite, mutta silti
tokkopa:> mitenköhän kokeellinen runoideologia poikkeaa kriitikoiden ja runoharrastajien runoideologiasta?
tokkopa: jos nyt vaikka myönnettäisiin, että se pitää valtaa
vaikkapa: se onki kiinnostava kysymys
tokkopa: koska jonkinlainen konsensus se tuntuu kuitenkin olevan, sellaisella fiilis/intuitiotasolla
tokkopa: tietysti sen saa aikaiseksi jo varmaan pelkkä nihil interit / tuli & savu / ntamo / poesia -akseli, mutta eikö tuo ole lähinnä jonkinlainen sosiologinen tilanne
tokkopa: mitä itse tekstin tasolla tapahtuu, lukijasuhteessa, mikä on niin erilaista?
vaikkapa: joo, ja siis tietysti ryhmäytymistä täytyykin olla, jos esteettinen jakolinja sanelee sosiaalis-institutionaalisen
vaikkapa: se muakin kiinnostas, koska ei ihmiset kuitenkaan mitään sosiaalisia ryhmiä lue kun ne runokirjan avaa
tokkopa: niin, tai sosiaalisesti tyhmiä
vaikkapa: no eiks runouden ääressä just saa olla niin sosiaalisesti tyhmä ku mielii
vaikkapa: niin epäpeluri
vaikkapa: niin umpimielinen
vaikkapa: niin skitsofreeninen
vaikkapa: tai autistinen
tokkopa: en tiedä sallitaanko epäpeluriutta tai autismia
tokkopa: tuskin skitsofreniaakaan
tokkopa: umpimielisyyttä kyllä
Anteeksi, minä en tiedä, minä olen vain kirjailija
vaikkapa: http://www.pulvis.net/sip/blog/2010/09/29/kyvyt-ja-edellytykset-2/
tokkopa: hihii
vaikkapa: tuo on niin OIKEESSA
vaikkapa: minäkin aina tosiaan oletan, että runoilijat sun muut kirjottaa siellä ”osaamisensa” rajoilla. muttakun ei.
vaikkapa: ja sen lisäksi runoilijoitten ei tarttis olla tyhmiä. ja jos ovat, ei kannattas näyttää sitä.
tokkopa: no ei todellakaan
tokkopa: mullakin on sellainen höpsön romanttinen harha ylipäänsä kirjoittajista ajattelijoina
vaikkapa: joo
tokkopa: suomessa runoilijat tuntuvat olevan lähimpänä tätä siinä mielessä, että jotkut niistä tuntuu osaavan parhaassa tapauksessa kirjoittaa leipälajinsa lisäksi mitä tahansa muutakin.
tokkopa: ei välttämättä mene heti luu kurkkuun, jos pitäisi olla yhteiskunnallinen, filosofinen, journalistinen…
vaikkapa: joo, kyllä. monet runoilijat osaa kirjottaa muitaki tekstilajeja. keskinkertainen runoilija on hyvä kolumnisti.
tokkopa: mutta toisaalta pitää muistaa, että keskinkertainen prosaisti on surkea bloggaaja
vaikkapa: mutta sekin saattaa olla suht hyvä kolumnisti.
vaikkapa: esim. hesariin
tokkopa: totta, leena parkkisen kolumnit ovat hs:n harvoja valopilkkuja. helppoja ja mukavia lukea, älykkäitä.
vaikkapa: joo, parkkinen on oikeesti hyvä niissä.
tokkopa: ah, toinenkin pappa ärähtää, nimittäin soikkeli finlandia-ehdokkaista: ”Nämä viisi yli-ikäistä teiniä muodostavat yhdessä niin HARMITTOMAN kokonaiskuvan suomalaisesta proosasta, että luulisi jokaisen kotimaisen kirjallisuusihmisen kutistuvan häpeästä millaisessa kulttuuri-ilmastossa joutuvat tätä hesalaisten toisilleen imelöittämää konvehtikamaa haukkomaan.”
vaikkapa: mutta tuo helin on jotenkin tuskallisen oikeessa siinä, että traditiotietoisuus on onnetonta.
vaikkapa: ja soikkeli on myös oikeessa
vaikkapa: mutta tuntuu jotenkin kuristavalta, että täytyy olla hannu helin tai markku soikkeli, että uskaltaa sanoa ton
tokkopa: niin; jokseenkin systeemin ulkopuolelle pudonneita tai itsensä ajaneita räyhähenkiä (josta kaikki kunnia heille)
tokkopa: suomessa ei enää edellytetä sivistystä kirjailijalta. tämä oli nyt sinänsä neutraali lause, että se voi olla hyvä asia tai huono asia, riippuu miten katsoo
vaikkapa: ei kyllä edellytetä paljon muutakaan
vaikkapa: just semmosta sanavalmiutta kenties, mitä kolumnin kirjoittaminen vaatii
vaikkapa: mutta se ei taas tarkota, että esim. ajattelis kirjottaessaan juurikaan mitään
tokkopa: helin ja soikkeli voivat sanoa mitä haluavat, sillä mitään institutionaalista ei enää seuraa, ainoastaan lisää hylkimistä
vaikkapa: joo, tuo on surullista
vaikkapa: ”3. arvostelijat ovat tyhmiä, kyvyttömiä ja haluttomia lukemaan muun kuin yhdenlaista runoutta ”
vaikkapa: totta tämäkin
vaikkapa: ja sanoisin, että hyvä kun ovat kykyisiä lukemaan edes sitä.
vaikkapa: ei sillä, että odottaisin mitään mestariteosten massaa. eikä sillä, että mulla ois mitään tän kummempaa sanottavaa tosta yleisestä kirjallisesta laadusta.
tokkopa: en tiedä millä mekanismilla se ”hölmöys” oikeutetaan, siis että kirjailijat vähättelevät itseään ja rinnastavat itseään duunariin ja varovat ottamasta kantaa ja olemasta ”kokeellisia” jne
vaikkapa: no hei, jyrki käteinenkin rinnastaa ittensä duunariin
vaikkapa: oikeestaan sitä saa miltei pelastettua vain tolstoilaisella käänteellä
vaikkapa: kaikki kiitetyt teokset ovat samalla tavalla onnistuneita, mutta kaikki paska on ihan omanlaistaan paskaa.
vaikkapa: että jos otetaan ne paskana vastaan
vaikkapa: niin saattaa alkaa jotain rehottaakin
tokkopa: niin, onhan se ollut jo vuosikausia (ellei aina) täysin yhdentekevää, että mille se finlandia annetaan. samalla tavalla tuntuu olevan melko sattumanvaraista kuka ja mikä breikkaa. mutta se on toinen asia ja liittyy markkinoihin, eikä ole oikeastaan kovin kiinnostavaa. kuten ei finlandiakaan varsinaisesti palkkioinstituutiona.
vaikkapa: sofi oksasen puolesta on kyllä sanottava, että se on harvoja kirjailijoita suomessa, jotka ylipäänsä asettuu semmoseen julkiseen, jopa arvokkaaseen rooliin
vaikkapa: yksityiselämäänsä se ei oo myyny, se käyttää julkista sanaa.
tokkopa: joo, pidän kyllä oksasen tavasta ottaa julkisuus haltuun
vaikkapa: jari tervo tulee kyllä sillä uudensuomen blogillaan rinnalle, mut silti.
tokkopa: mua ärsyttää vanhaan kirjailijamuottiin jämähtäneet julkisuudenpelkääjät
vaikkapa: joo, ne on pahaa sakkia. ne puhumattomat rakennetehtailijat.
vaikkapa: itse asiassa pentti holapan ystävän muotokuva on viimenen semmonen ”epämiellyttävä” finlandia-kirja, joka mun muistiin mahtuu
vaikkapa: mut onko seki sit vaan kiintiöhomo ja elämäntyöolalletaputus.
tokkopa: mutta jos palataan heliniin
vaikkapa: joo toki, se on kiinnostavampikin
tokkopa: tuo taiteilijan vastuu
tokkopa: tai siis tietysti on aika normatiivinen veto lähteä sanomaan, että jokaisen taiteilijan tulisi tuntea jotain vastuuta
tokkopa: mutta jumalauta
tokkopa: voisi sitä kenttää edes VÄHÄN seurata ja katsoa, että mitä sieltä mahdollisesti puuttuu, mitä avauksia tarvittaisiin
tokkopa: mitä on tehty huonosti, mitä ei AINAKAAN tarvita lisää
vaikkapa: joo, ja myös tajuta että hei mää osaan tän väsäilyn jo, jospa keksisin jotain haastetta itelleni
vaikkapa: siitä vois olla iloa muillekin
vaikkapa: mutta nyt monille tuntuu olevan älyttömän tärkeetä semmonen ”hei on kivaa että me täällä saadaan julkasta ja kirjottaa ja on kivaa ja residenssi”
tokkopa: tietysti tässä on se ero, että helin uskoo sivistyneeseen ja itseään kiusaavaan taiteilijaan siinä missä kustannusmaailma uskoo lähinnä ammattiin
vaikkapa: joo, tietysti
tokkopa: ammatti puolestaan alkaa täyttää jotain kiintiötä kiintiöntäytteellä
vaikkapa: mutta mä tykkään tosta helinin käsityksen romanttisuudesta, koska mä oikeesti uskon taiteilijoiden ja taiteen erityisyyteen
vaikkapa: ei ne oo mitään rakennekynsimaalareita.
vaikkapa: siis vaikka helinin ilmaisu on noin negatiivista ja mahdollisimman epärakentavaa, niin se eetos siellä pohjalla on jossain suhteessa tinkimätön ja idealistinen. siis vaikka keinot on häirikön.
tokkopa: niin. en tiedä voivatko ne keinot muuta ollakaan.
vaikkapa: kenties ei tolta pohjalta.
vaikkapa: mukavuusajattelu on tosta kaukana.
tokkopa: sivistyneemmin puheleva kaveri pyydettäisiin jo vetämään luovaa kirjoittamista keski-ikäistyville naisille johonkin opistoon.
vaikkapa: joo, sehän olis jopa seksikäs
tokkopa: tosin se lienee varma, että kustannustoimittamiseen tarvittava aika kustantamoiden puolesta vähenee kovastikin, kun kaikki kässärit on hiottu jo valmiiksi jossain oriveden opiston kursseilla
tokkopa: onhan se vain käytännöllistä ja sujuvaa
vaikkapa: nii. mut tosta näkökulmasta noita kirjottajia pystyy ymmärtämään. jos ne on kasvanu siihen, että romaani/runotaide on yhtä kuin julkaisukelpoisuus, niin eipä ihme.
tokkopa: niin. vaikea sanoa tuottaako esim. ntamo runoilijoita jo ihan sen perusteella, että ihmiset aktivoituvat, koska on niin helppo saada julki. tai ainakin vaikuttaa siltä.
tokkopa: sinänsä en tiedä lehdon julkaisuperusteista kovin tarkasti. että riittääkö jos osaa väistää ilmeisimmät kiintiöbanaliteetit.
vaikkapa: joo, ei sieltäkään mun käsityksen mukaan pääse ihan noin vaan läpi
vaikkapa: vaikka julkaisuprosentti verrattuna muihin kustantamoihin on varmasti isompi
vaikkapa: on varmaan niinkin, että monet aktivoituu kirjottamaan jtn erikoisempaa matskua koska ne tietää, että ntamo vois ottaa sitä vastaan
vaikkapa: kun aiemmin sellasen kans on voinu olla suht varma ettei sitä kukaan kuitenkaan paina
tokkopa: niin. vähän hölmöä kyllä haukkua tämänhetkisiä tekijöitä, koska he ovat jo mitä ovat. tai siis ei ole heidän vikansa, että kulttuuri on mikä on.
tokkopa: tällainen puhe henkilökohtaistuu niin helposti, tai se otetaan sellaisena
tokkopa: soikkeli sanoo: Ei tietenkään ole MEDIAN vika, jos sen välittämä käsitys sanataiteesta on yhtä kuin kilpaa poseeraaminen.
tokkopa: Vaan se on MEIDÄN portinvartijoiden häpeä, jotka olemme luopuneet kilpailusta kiiltokuvan voittokululle.
tokkopa: väittäisin kyllä silti, että tiiviissä yhteistyössä median kanssa tuo rappeutuminen on saatu aikaan
tokkopa: ehkä tästä voi tosiaan nousta vain vaihtoehtoisen kustannuskulttuurin ja ruohonjuuritasolta lähtevän duunin avulla
vaikkapa: joo
vaikkapa: ja on tuo laajemminkin kulttuurissa
vaikkapa: liittyy ihan keskeisesti siihen miten ihmisiä ylipäänsä kasvatetaan tässä yhteiskunnassa, mitkä asiat on tärkeimpiä – jos ei varsinaisesti raha niin sitten ainakin näkyvyys, hallinta, professionaalisuus
tokkopa: toisaalta uskon proosan olevan sen verran ”dominantti” taidemuoto tässä kulttuurissa, että jos joku kirjoittaa oikeasti hyvän romaanin ja saa aikaiseksi sopivan yhteyden työnsä vakavasti ottavaan kustannustoimittajaan, niin kyllä se läpi menee
vaikkapa: toisaalta proosa on vielä enemmän semmonen varman päälle pelaamisen näyttämö ku runous
tokkopa: on, mutta sillä saa myös enemmän näkyvyyttä helposti
tokkopa: se tarvitsisi vain markkinoida oikein, niin ainakin ”piirit” kuhisisivat heti
tokkopa: vrt. janne kortteinen
vaikkapa: ehkä se on just syy siihen, että proosa on tylsää.
tokkopa: siitä huolimatta että se on ntamo
vaikkapa: ja kyllä se piirisarjakynnyksen ylitti tolla ehdokkuudellaan
tokkopa: se olisi VIELÄ suurempi paukku, jos jotain tulisi jostain suurelta kustantamolta vastaavan uhon saattelemana
vaikkapa: ois, muttakun ne on keskittyneet laatuun
Korttehinen
vaikkapa: http://pikkujattilainen.blogspot.com/2010/10/yhden-miehen-bigbrother-talo.html
kolmasmies: jos se ois ollut joku Otava joka sen julkas, kukaan ei sanois mitään
vaikkapa: tää on ny vähä hurrikaani kossukolan yllä. koko meno.
kolmasmies: eiku mä koitan vaan jotenkin suhteellistaa, kun mun mielestä tässon vaan yks aika hyvä kirja, josta mun mielestä saa ja voi ja pitää puhua, niinku jostain TexasSaksista
kolmasmies: mä ihmettelen tätä reaktiota, joka on pelkkää negaatiota
kolmasmies: masentavaa tää maskuliininen dissauskulttuuri, jossa kaikkee pitää aina epäillä ja ironisesti etäännyttää, missä mikään ei oo täysillä siistii
tokkopa: ois kyllä siistiä jos kortteinen pääsis ehdolle esikoisskabaan
tokkopa: sinänsä toi: ”Anarkistinen sekoilu saattaa tuntua ihan hauskalta idealta aluksi, mutta teos ei anna mitään uutta ihmiselle, joka on yhtään seurannut esim. tositeeveeohjelmia, South Parkia tai on muutenkaan perillä internet-elämästä ja nykyviihteestä. Ajastamme on liiankin helppo löytää tyhmiä mielipiteitä ja nimimerkkien takaa lauottua avoimmuutta.” on aika ytimessä, vaikka löysästi ja vähän väärin painotuksin.
tokkopa: mitä sille nettianarkialle pitäisi tehdä vai pitäisikö, pitäisikö sen näkyä runoudessa tai proosassa, no jotenkin joo, mutta missä muodossa jne
kolmasmies: ei toi edes kuvaa ton kirjan sisältöä juurikaan
vaikkapa: onhan siellä osia, joita se kuvaa. mutta tarkotushakuinenhan tuo tulkinta on
tokkopa: pitääkö tim & ericin näkyä runoudessa, tai apinan tai 4chanin? paljon enemmän ne mun maailmaani jäsentää ku suomalainen kulttuurimeininki yleisesti, mutta silti
kolmasmies: mutta vaikkapa, ei toi lainaus kuvaa niitä osia, joissa internet, tositeevee, South Park tms. esiintyy
tokkopa: joo, menee aika paljon ohi toi blogiteksti. plus sei ei ole tarkka, pikemminkin kolminkertaisesti liian pitkä olkinukke
vaikkapa: itse asiassa tuo aki salmelan kritiikin rimbaud-vertaus on aika ymmärrettävä, myös sen mystiikan piiriin menevänä juttuna
tokkopa: tossa kortteisen kirjassa tuntuis toimivan paremmin sellainen kerouac-tyylinen lukuasento
vaikkapa: joo, sekin, mutta mikseipä myös rimbaud menis sen lasennon piikkiin.
tokkopa: jännä kyllä miten paljon lukuasento heti muuttaa tietynlaista tekstiä, kuitenkin. aloin lukea tota sellaisessa supersankarimythos-fiiliksessä ja se on heti paljon luonnollisempi
kolmasmies: jep
tokkopa: ja sille taasen ei ole oikeastaan kieltä tai vastinetta suomalaisessa esteettisessä keskustelussa
kolmasmies: sitä mä vähän tarkotin, että ironiankin ymmärrys on täällä aika pökkelöä, usein
kolmasmies: mutta etenkin tommonen omaelämäkerrallisen ja fiktiivisen tai runollisen sekoittaminen
kolmasmies: kun ei oo olemassa sitä totuudenpuhumisen kategoriaa, joka on samanaikaisesti valehtelemista
vaikkapa: mulle tuli tästä parempi fiilis nyt ku aiemmalla lukemalla
kolmasmies: mun mielestä sitä kannattaa lukea silleen jotenkin ranskalaisittain
tokkopa: niin siis mua ei arvelluta se, onko toi puhuja vilpitön vai ei, mun mielestäni se tekee just sen mitä voi tehdä. enemmän mua mietityttää se kielen ja kuvien esteettinen taso. mutta ne hyväksyy paremmin ja skulaa paremmin, jos ne ottaa pikemminkin osana isoa kokonaisuutta, joka ehkä kulkee ja aukeaa johonkin suuntaan, jos aukeaa. eikä esim. yksittäisinä, galleriaan sijoitettuina runoina
tokkopa: siinä on se häpeämeemi mukana, siksi se varmaan niin kiinnostava onkin
kolmasmies: mut väitän että hassusti se vaatii samanlaista suhteuttamista, samanlaista huojuntaa sen suhteen millaseks esteettiseks objektiks tää on tarkotettu…
tokkopa: ja emmää nyt tiedä onko joku texas, saksetkaan hirveän kaukana siitä. se on vaan helpompi ottaa vastaan, kun se on yleisempää kieltä ja voi ajatella sen yleismediapuheen läsnäolon jatkuvasti
tokkopa: toisaalta se on enemmän ahdistuksen kautta peilaamista eikä välttämättä anna toivoa hirveästi, kuitenkaan
tokkopa: kun taas kortteinen on vähän höpsö ja satuhevosia
kolmasmies: niin, siinä mielessä kuitenkin mun mielestä toi Pensas on parempikin jopa kuin Texas, koska se edes koittaa tarjota jonkun vastauksen kysymykseen ”no entäs sitten”
kolmasmies: kun taas Texas on kaikessa tarkkuudessaan ja hurjuudessaankin vaan ihan kamalan masentava kirja
kolmasmies: toisaalta onhan tässä pensaassakin jotain masentavaa, tommosta mahdottomaan hengelliseen visioon sulkeutuvaa, joka on vaan toisenlainen umpio
tokkopa: niin, siis mulla tulee mieleen joku pekka streng tosta
kolmasmies: mutta mun mielestä suunta on silti oikee, koska väitän että me tarvitaan enemmän positiivisia ehdotuksia sen suhteen, miten tulla onnelliseksi satuttamatta muita ja tätä planeettaa kuin lisää analyyseja tästä ilmiselvästä katastrofista
tokkopa: tai siis sellainen..
kolmasmies: joo ;:)
tokkopa: ”pohjimmiltaan x oli kiltti ja mukava poika”
kolmasmies: se on jotenkin retrohippi
tokkopa: äiti ja sisko muistelee jälkikäteen
tokkopa: että vaikka se on ”näkijä” ja ”hahmo” niin silti se oli mukava, normaali poika ja blaa. se vain etsi jotain keinoa. siis että seKIN on musta aika masentavaa. siis se, että etsii ja silti ei löydä.
vaikkapa: myös: http://hyminaa.blogspot.com/2010/10/erehdyksen-poetiikasta-kysymys.html
Lorinaa
tokkopa: lisää tommosia vaan
tokkopa: paitsi että vitun yle, mitä ihmettä ne marisevat
tokkopa: en jaksaisi edes kommentoida tuota anteeksipyytelyä, toi on niin ärsyttävän yhdentekevää
tokkopa: vaikka toisaalta toi on jotenkin symbolisesti aika jännäkin juttu: isäinstituutio menee yhtäkkiä vessan puolelle
tokkopa: mahdollisesti painajaismaista mielelle, joka pitää ja odottaa uutiskatsusta turvallisen kliinisenä toimituksena, jossa kuolemakaan ei yleensä murra suojausta, koska aina voidaan kuitenkinpalata yhteiskunnan ikiliikkuviin tarinoihin
tokkopa: onkohan tää nyt sitä, mistä zizek sanoi, että suuret konservatiiviset instituutiot vetää ihan överiksi ja on hirviömäisiä
tokkopa: (berlusconi, vatikaani, oikeisto jne)
tokkopa: ja että ”vasemmiston” pitäisi olla ehkä mieluummin jo konservatiivinen kuin groteski
tokkopa: toisaalta toi lukija näyttää aika lipevältä kaverilta
vaikkapa: mut toisaalta tuo sopii just suomalaiseen isä-instituutioon
vaikkapa: ensinnäkin tuon pullon kerrotaan olevan Suuren Isä Aallon suunnittelema
vaikkapa: ja toiseksi tuo esine kuuluu miltei jokaisen suomalaislapsen mielikuvaan isästä
tokkopa: niin, ehkä siitä ei haluta muistutusta
tokkopa: parempi vaan uutisoida niistä kaukaisista tapahtumista, joilla ei ole suoraa merkitystä arjen kannalta
vaikkapa: niin. en oo itse asiassa koskaan ajatellu, että niillä vois olla suojelevakin merkitys
vaikkapa: kaukaisilla katastrofeilla
vaikkapa: ehkä tossa tulee läheisempi katastrofi liian lähelle
vaikkapa:se on yks tonava ku virtaa suomalaisten läpi joka ilta
tokkopa: eikö se ole aika yleinen salaliittoteoria, että uutisoimalla kaukaisten maisten ongelmista saadaan unohdettua suomalaisen arjen ja yhteiskunnan tyhjyys
tokkopa: jos nyt sovelletaan vaikka sitä käänteistä skenaariota, jossa usa orkestroi 9/11-tapahtumat suunnatakseen huomiota kotimaahansa muilla mailla käytävien sotien sijasta
vaikkapa: on se varmaan yleinen salaliittoteoria, mut mä saatan olla yleistyperä.
vaikkapa: joo, ja itse asiassa tohon ei tarvita paljoo mielikuvitusta. siis tohon 9/11-juttuun
tokkopa: plus en usko että se on edes salaliitto, ainoastaan yleinen mekanismi
tokkopa: ei sitä kukaan tietoisesti orkestroi suomessa, mutta ihmisten alitajunta suuntaa uutisoinnin tietynlaisen fiktion suuntaan
vaikkapa: salaliitto on huono käsite siitä, että siihen liittyy joku hallinta-aspekti
tokkopa: niin, vaikka sellasta kokonaisjuonikkuutta ei olis kellään
vaikkapa: siitä huolimatta että joku saattaa käyttää olosuhteita hyväkseen johonkin tarkoitukselliseen toimintaan
tokkopa: niin, mistäpä sitä tietää minkä verran uutistoimistoja ohjaillaan täälläkin
vaikkapa: niin, vaikee sanoa onko millään ohjailulla niin paljo merkitystä ku sillä, että kaikki tekee samat jutut
vaikkapa: ja isojen uutistoimistojen tuotantoja käyttää kaikki
Kaikki kesken
tokkopa: http://www.teos.fi/fi/kirjat/index.php?sub=2&id=311
tokkopa: nyt ollaan taas koskettavan äärellä.
neljäsmies: joo, mervi kantokorpi tota ehti jo kehua tänään Hesarissa
tokkopa: KIPU RINNASSA PUUKOTTAA SINUA VIELÄ SELKÄÄN
tokkopa: eikö se ollu kuitenkin vähän kyseenalaistava se kritiikki
neljäsmies: no emmätiä
tokkopa: tai siis että pientä varausta ja sitä rataa
neljäsmies: se oli niin tyypillisen sekava mervikritiikki . emmä ikinä tajua mitä se ees sanoo
tokkopa: ”Viiden, hieman hahmottomasti rakennetun osaston parhaat runot löytää kokoelman jälkimmäisestä puoliskosta.”
tokkopa: ton verran se saa oltua kriittinen
tokkopa: ihmeellinen taas tuo teoksen linja. tai ehkä paluuta perusmatskuun
neljäsmies: onhan niillä aina ollu toi hoosiannaosasto
neljäsmies: toi viljanen on kyllä aika kaamee
neljäsmies: voi jeesus toi tekstinäyte
neljäsmies: anteeks
neljäsmies: Illalla, ystävä / sammutat pajunkissat maljakossa
neljäsmies: MITÄ
neljäsmies: pieni liikahdus polttaa sinua / soittaa sinua, vanhalla vichyllä / ladattua lasiharmonikkaa
neljäsmies: MITÄ
neljäsmies: MITÄ
tokkopa: hihii
neljäsmies: vanhalla vichyllä / ladattua lasiharmonikkaa
neljäsmies: MITÄ
neljäsmies: MITÄ
neljäsmies: vanhalla vichyllä / ladattua lasiharmonikkaa
neljäsmies: MITÄ
neljäsmies: KENEN
neljäsmies: vanhalla vichyllä / ladattua lasiharmonikkaa
neljäsmies: MITÄ
neljäsmies: KUINKA
neljäsmies: vanhalla vichyllä / ladattua lasiharmonikkaa
neljäsmies: eikö tässä nyt saatana kenelläkään käynyt mielessä että tää vois olla vähän TAHATTOMAN KOOMINEN kielikuva??? 😀 😀 😀 😀
tokkopa: mitä se edes tarkoittaa?
neljäsmies: lol
neljäsmies: EN TAJUA
tokkopa: tarkoittaako se ihan vissyä?
neljäsmies: EN TAJUA MITÄ SE TARKOITTAA
tokkopa: siis niinku sitä juominkia
neljäsmies: mitä on vanha vissy edes?
tokkopa: jos se on väljähtynyttä
neljäsmies: hiilihapotonta
tokkopa: nii
neljäsmies: ladattua?
neljäsmies: MITEN vissyllä LADATAAN harmonikka?
neljäsmies: joka on LASINEN?
tokkopa: pistetään se täyteen vissyä?
tokkopa: väljentynyttä vissyä
neljäsmies: onko se niinku joku taskumatti?
neljäsmies: harmonikan muotoinen lasinen taskumatti?
neljäsmies: johon laitetaan vanhaa vissyä?
neljäsmies: tai jossa väljähtyy vissyä?
tokkopa: ah niin! mitä jos se vissy onkin siellä jo VALMIIKSI
tokkopa: the plot thickens!
neljäsmies: kuka sen sinne on laittanut??
tokkopa: passiivi, tietenkin
neljäsmies: miksi toi on säkeistetty?
neljäsmies: toi sievistelevä asenne, hirveetä kitschiä
tokkopa: jos se lasiharmonikka viittaa johonkin juopotteluun?
neljäsmies: porvarillista vaniljatoffeeta
neljäsmies: olis edes vanhaa viskiä, muttakun vanhaa vichyä
tokkopa: ja miks toi tokavika säe on noin pitkä
tokkopa: tai siis se on pakosti motivoitu, jotenkin
neljäsmies: tossa ärsyttää eniten se että muuten toi teksti on tommosta suhteellisen ymmärrettävää ja melkein tarkkaakin sisäisen tunnelman kerronnallistamista
tokkopa: niin
neljäsmies: mutta sitten toi ihme sekopäinen ja mauton ja typerä järjetön kielikuva, joka ei viesti yhtään mitään, joka sekottaa enemmän kuin selventää tai ilmentää, ja vaikuttaa vaan joltain brassailulta
neljäsmies: ”ooh kattokaa kuinka runollinen surrealistinen mahonginmakuinen ja 30-luvun jazzkahvilasta varastettu kirjallisista kirjallisin kielikuva”
neljäsmies: ”Kipu rinnassa puukottaa sinua vielä selkään”
neljäsmies: miten kukaan voi päästää tommosta nyyhkyloskaa käsistään?
tokkopa: nii olikos tää joku prosaisti ennestään?
neljäsmies: mua hämmentää tässä miten joku voi olla niin pikkunäppärä ja tyylitajuton samanaikaisesti, ja miten kukaan ei näe, siis Teoksella, hyvä luoja, kuinka kaamean amatöörimäinen ilmaisu toi on
tokkopa: no hei vähän armoa, se on sen eka runokokoelma! vai onko se eka?
tokkopa:> no joo, kustannustoimittajia se ei kyllä armahda
neljäsmies: se vaikuttaa enemmän näsäviisastelulta kuin syvällisyydeltä, tai se yrittää olla jotenkin kepeän syvällinen mutta onnistuu olemaan vaan sietämättömän kömpelö
tokkopa: Viljanen on julkaissut aiemmin romaanit Todennäkyjä (WSOY, 2004) ja Maan paino (Teos, 2009)
tokkopa: sanoo kustantajan sivu
tokkopa: siellä on myös hauska kirjoitusvirhe noissa arvostelunostoissa
tokkopa: Viljasen kirjoistustyylissä on jotain maafista; se viettelee lukijan”.
neljäsmies: heh
neljäsmies: mikähän siinä Teoksessa on, kaikki jotenkin potentiaalisesti hyvät kirjat ohjautuu tommosiin ihme tyylikömmähdyksiin? toi Jänttikin vaikuttaa just semmoselta että kunnon toimittamisella se ois poistanut semmosen rekisterihorjunnan ja tyhjäkäynnin sieltä
tokkopa: joo
neljäsmies: ihme tarpeettomia sivulauseita tai sivuhuomautuksia, täsmennyksiä, alleviivauksia
neljäsmies: mutta toisaalta, tää on tätä runoutta
neljäsmies: ”Anna meidän sukeltaa syvälle luvatun meren aaltoihin, jotka välkehtivät kuin ujot sielut. ”
neljäsmies: siis HÄ
neljäsmies: SIIS HÄ
neljäsmies: onks tuolla oikeesti jossain joku, jonka mielestä tää on siistiä? joka niinku saa jotenkin mielettömiä säväyksiä tämmösestä kitsistä?
neljäsmies: ja ylipäätään miks tämmösiä runoja edes kirjoitetaan?
tokkopa: sellaiset lukiolaiset, jotka alkavat kiinnostua runoudesta?
tokkopa: vanhempi runopolvi?
tokkopa: jukka koskelainen?
neljäsmies: tän takia mä en tykkää runoudesta
tokkopa: äidinkielenopettajat, joilla on vielä hinku olla nuorekas?
neljäsmies: kun se on aina tätä
neljäsmies: tai se palaa aina tähän
tokkopa: siltä vaikuttaa
Jotkut parhaista ystävistäni ovat maailmanparantajia
tokkopa: http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/10426940.shtml
tokkopa: Vanhasen mukaan miehen pitää pystyä elättämään vaimo ja lapset.
tokkopa: – Olen feministi ja liberaali monessa mielessä, mutta perinteiset perhearvot ovat jees. Miehelle tekee hyvää saada olla perheen pää, hän sanoo.
vaikkapa: no eiks tee. otappa kohalles.
tokkopa: ois kyllä ihana ajatus jos ois joku perheen pää joka elättäsi mut.
vaikkapa: minustaki ois, mutta siis nyt sulla on sukuelimet sekasin, kun sun pitäs elättää. se tekis sulle hyvää.
tokkopa: joo mutta toisaalta suomalaiselle kulttuurielämälle pahaa. mää en oikein nyt tiedä.
vaikkapa: hetkinen. jos sut siirrettäs perheen pääksi, suomalainen kulttuurielämä kärsis?
tokkopa: nii, koska emmää sitten enää mitään kulttuuria tekisi! paitsi tietysti valtakulttuuria. mutta olen tunnetusti kova saunoja, vastakulttuuri on omin alani.
tokkopa: – Olen todella määrätietoinen, enkä halunnut viettää lukion jälkeen mitään välivuotta kaupan kassalla tai ulkomailla. Halusin päästä heti eteenpäin. Kiinnostuin hyvinvointialoista, sillä niistä oppii, miten saa oman olon paremmaksi, Kuusimäki kertoo.
tokkopa: Ripsenpidennyksiin, hiustuuhennuksiin ja kasvohoitoihin menee yhteensä noin 250 euroa kuussa. Lisäksi Kuusimäki käy salilla ja juoksee.
tokkopa: ” Häikäisevä Kuusimäki puhuu jämäkästi ja katsoo suoraan silmiin. Koska töiden lisäksi muita velvoitteita ei ole, Kuusimäki haluaa keskittyä täysillä omaan ulkonäköönsä ja hyvinvointiin. Se hetki ennen perhettä ja vanhenemista on nyt.”
tokkopa: – En ole kovin yhteiskunnallisesti valveutunut. Päivät ovat täynnä töistä ja urheilusta. Illalla ei enää jaksa miettiä politiikkaa tai tavata kauheasti ystäviä, hän sanoo.
tokkopa: YOU DON’T FUCKING SAY
vaikkapa: häikäisevä *.*
vaikkapa: ….
vaikkapa: onneks ei oo kosmetologi rasittamassa niin jaksaa iltasin masentua uutisia lukiessa. voi helskuta.
tokkopa: ”Suomalaisten asenteita mittaavan Risc Monitor -tutkimuksen mukaan nuorten naisten keskuudessa materialismi on kääntynyt nousuun ensimmäistä kertaa vuosiin.”
tokkopa: oh joy.
tokkopa: ”Kauneushoitoloiden liikevaihto on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa yli sataan miljoonaan euroon.”
vaikkapa: o my.
tokkopa: johtuiskohan rakennekynsistä, ripsipidennyksistä, hiustenpidennyksistä, ripsipermanenteista, mikrohionnoista, timanttikuorinnoista ja suihkurusketuksista?
vaikkapa: älä ny jatka, mää tukehun. unohit brasilialaiset vahaukset.
tokkopa: nii. ”uuden juppiuden nousu.” toisaalta american psyko on aina syvästi koskettanut minua. lisäksi luulen, että kaikki tuo iholle ja päähän lisättävä muovi palaa räjähtäen. tykkään räjähtäen palavista asioista.
tokkopa: – Mulle sanotaan, että olen materialisti. Raha ei tee mua onnelliseksi, mutta asiat mitä rahalla saa, tekee.
tokkopa: vau. mun aivoni ei pysy nyt edes kaikkien niiden loogisten itsemurhien perässä, mitä toi lause just teki.
vaikkapa: se johtuu siitä että oot liian tyhmä luonnontieteilijäksi.
tokkopa: väittäisin että logiikka tai argumentaation ja retoriikan perusteet on aika yleistieteellistä apuvälineosastoa
vaikkapa: väitä vaan, mutta sen pilkkominen vaatiikin jo laskaripersettä.
tokkopa: toisaalta jos metafysiikka tarkoittaa fysiikkaa ennen, niin toi raha-lause tekee vähän samanlaisen kiemuran.
vaikkapa: nii, kyllähän skolastiikka oli ihan oleellinen loogis-retorisen ajattelun rakennelma
tokkopa: toisaalta jos palaa tuohon helmeen: – Olen feministi ja liberaali monessa mielessä, muttaperinteiset perhearvot ovat jees. Miehelle tekee hyvää saada olla perheen pää, hän sanoo.
tokkopa: minunkin ystävistäni useat ovat juutalaisia, toisinaan olen sellainen jopa itse. se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettäkö olisin juutalainen.
vaikkapa: olen maahanmuuttokriittinen ja kusipää monessa mielessä, mutta perinteinen suvaitsevaisuus on jees. suomalaiselle tekee hyvää saada kebabia viikonloppuisin.
tokkopa: – Tiedän olevani narsisti, materialisti ja äärimmäisyyksiin asti hedonisti. Minua voi kuvailla pitkällä rimpsulla negatiivissävytteisiä sanoja, mutta se olen minä. Tiedän rehellisesti kuka olen ja voin sanoa, että olen siinä kehityksessä huomattavasti pidemmällä kuin ne, jotka tarrautuvat siihen, että nyt olen hyvä, kun ekojeesustelen.
tokkopa: mitä hyvänsä voi perustella, jos tuntee itsensä ja on rehellinen.
vaikkapa: kyllälyllä.
vaikkapa: eikä saa syyllistää tai jeesustella.
tokkopa: ehkä on loogista, että kapitalistisessa kulttuurissa myös amerikkalaisesta unelmasta tulee keskeinen filosofia.
vaikkapa: ei kai se oikeastaan mitään muuta voi olla.
tokkopa: toki ajettuna tuollaisen rodunjalostuksellisen protokollan lävitse.
vaikkapa: parjatulla -80-luvulla tollaselle vielä naureskeltiin.
tokkopa: että siitä katoaa ne turhat mahdollisuudet pohdiskella ja unelmoida ja mitä näitä humanismeja nyt on.
vaikkapa: mutta nyt kaikki tahtoo olla tommosia rakennekynsieukkoja kalifornian rusketussuihkurannalta.
tokkopa: sillä onnellinen ihminen on luonnollisesti fordismista immanentin filosofiansa ja elämänkatsomuksensa tehnyt ihminen.
vaikkapa: onnellisempi kuin onnellinen sika.
vaikkapa: sokrateesta ny puhumattakaan.
tokkopa: on jo aikakin tajuta, että ulkonäkö on resurssi ja sijoitus.
vaikkapa: haha, mulla on kyllä osakkeet aika heikoilla. voi olla että oon tehny jo konkurssin tässä suhteessa.
vaikkapa: otettaskohan mut johonkin tosi-teeveeseen. auttaskohan se?
tokkopa: voisit olla se rauhallinen järjen ja kokemuksen ääni.
vaikkapa: entä jos mun ääni ei oo kaunis?
tokkopa: sitten sää oisit vähän sellainen noita-akkamainen hahmo enemmän. sellainen kiltti noita. niinku muumipeikossa. tai miyazakin elokuvissa.
vaikkapa: ”liian lihava vilijonkaksi”. nyyh.
tokkopa: – Ystäviin ei sitouduta samalla tavalla kuin ennen. He ovat rumasti sanoen vähän kuin markkinatavaraa. Ystäväpiiriä voi vaihtaa päivällä ja illalla, Myllyniemi sanoo.
tokkopa: ”Koska energia keskitetään oman ja aivan lähimpien hyvinvointiin, yhteiskunnallisiin asioihin ei nuorilta riitä juurikaan kiinnostusta.”
tokkopa: mission accomplished.
tokkopa: mun mielestäni kokoomuksen ei varsinaisesti tarvitse enää tehdä mitään.
vaikkapa: vielä kun nekin tajuais sen.
vaikkapa: antasivat muitten tehdä ja tyytysivät valkasemaan hampaitaan kotona.
tokkopa: muut vois koettaa detournata samalla lailla meemejä ku kokoomus omia tarkoitusperiään varten.
tokkopa: mutta viime kädessä nekin pelais kokoomuksen pussiiin.
vaikkapa: ei kai tässä enää muilla pusseja olekaan.
tokkopa: kokoomus voi tehdä mitä lystää vasemmistokliseillä, mutta porvarikliseet taasen on jo valmiiksi niin kiveenhakattuja ja kliseisiä mytologioita, että niiden käyttöarvo on aika olematon.
vaikkapa: joo, kyllä kokoomus otti haltuun paremmat kliseet.
vaikkapa: kuin vasuripuoli pystyis ottamaan koksuilta.
tokkopa: syytän siitä myös filosofiaa ja yhteiskuntatieteitä. koko 1900-luvun muotifilosofiaa on ollut porvarin ja kapitalistin hakkaaminen. toisaalta niin sen kuuluukin olla, mutta asioiden seksikkyys ja käyttöarvo vähentyvät, jos ja kun kysymyksessä on spektaakkeliyhteiskunta.
vaikkapa: oikeestaan jännä ajatella miten maailma on muuttunu. kauneus on varsinkin menneinä vuosisatoina nähty ihan oleelliseksi pääomaksi
avioliittomarkkinoilla. eli voitiin konkreettisesti ajatella, että se on yhteiskunnalliseen arvoon sidottu. samalla siihen liittyi voimakas moralismi kun se lyijymönjillä hoidettuna ei kestäny kovin kauaa.
vaikkapa: nyt taas tosta puuttuu se tietty kolho ikuisuusaspekti. kuolemaa ei kulttuurisesti rinnasteta enää turhamaisuuteen ja sehän ei ees oo mitään turhamaisuutta vaan ”hyvinvointia”.
tokkopa: joo, kauneudesta ei joudu enää onneks maksamaan, nimim. thanatos-88.
vaikkapa: hei itse asiassa se kulkee pro-ana -jutuissa kyllä.
tokkopa: rumuudesta, laiskuudesta, työttömyydestä ja muusta epäkapitalistisesta kyllä.
vaikkapa: mut ne ei kyllä puhukaan mistään ”hyvinvoinnista” tai sen ulkonäön välineellisyydestä (kuten saada hyvä työpaikka).
tokkopa: niin.
tokkopa: ne on jotenkin ihanasti modernistisia. ne on ihan kafkatasolla. päänsä sisällä vankina.
vaikkapa: nii, musta on viime aikoina tuntunu tuolla kartsalla ruman naamani, tukkani, läskieni ja random vaatteitteni kanssa, että oon totisesti alaluokkaa.
tokkopa: ne ei oo varmoja siitä, että haluaako ne olla kovakuoriaisia vai ei.
vaikkapa: ”pro-anat on ihanasti modernistisia” nyt mä tajuan miks sä et oo perheen pää, vaan tarttet sellasen.
tokkopa: mää en jostain syystä osaa ajatella itsensä kanssa yksin olemista kapitalistisena, vaikka sitähän tuo individualismi tietysti tavallaan on. mutta onko niillä se sama eksistentiaalinen vankila ja epätietoisuus identiteetistään? ehkä niillä on.
tokkopa: en vain usko siihen.
tokkopa: koska tunteet ei ole enää koskettavia, kuvat on.
vaikkapa: nii, minen oikein ees osaa miettiä kuinka ison osan ihan kaikkea kokemusta muodostaa kuvavirta. että kuinka paljon sen kautta valuu koko ajan.
vaikkapa: semmosta, jota ihmiset on joskus kymmeniä vuosia sitten vielä liittäneet toisiinsa, konkreettisiin kappaleisiin ja etäisyyksiin.