P A T A L O N I A

dialogeja taiteesta

Archive for the ‘mikael brygger’ Category

kokonaisuus luovii kulttuurisesti laajalle – sekvenssikuvastoa bryggerin asteroideista

leave a comment »

tokkopa: näihin kuviin, näihin mittoihin

vaikkapa: ai sä luit sen tänkertasen brygger-arvostelun
tokkopa: juuri lueskelen. siinähän on heti alkuunsa avaruusromutematiikkaa, kun poesia on kaupallisuuden ulkokehällä
vaikkapa: mm, tuo on hienoa, että laajentaa teoksen metaforiikkaa kritiikkiinsä
tokkopa: ja tuo kuva on varsin hyvä, teemaan istuva sekin. tosin en ole ihan varma paistaako se aurinko runoilijan perseestä vai falloksesta. se voi olla myös vahinko, haja-meteoriitti

vaikkapa: kuvateksti sanoo että ”pitää geometrisista muodoista”.  kyllä siinä on joku viesti

tokkopa: nyt on sen verran myönnettävä, etten ole lukenut tuota kokoelmaa vielä

viidesmies: joo. tuo kaupallisuuden mainitseminen on kyllä niin tekopyhää

tokkopa: vähän tekisi mieli sanoa ettei myöskään tämän kritiikin tekijä. kuin lukisi innokasta esittelytekstiä.

vaikkapa: mä oon lukenu sen kirjan. mut en oo ihan varma onko kritiikin tekijä. kyllä se on lukenu sisällysluettelon ainaki.

tokkopa: tulee mieleen, että kriitikko on haistellut että nyt ollaan jonkin jännän ja nuorekkaan äärellä, mutta ei varsinaisesti itse tiedä että miksi se on jännää ja nuorekasta. typeriä adjektiiveja. sanotaan mieluummin vaikka bombastista ja kuranttia. se mitä jään kaipaamaan tähän kritiikkiin, on henkilökohtainen lukijasuhde,  ja edes yksi yritys analyysiin; miten poetiikka rakentuu. kritiikissä esimerkiksi listataan paljon englanninkielisiä lauseita, mutta ei pohdita sitä, mikä niistä tekee runoutta, jos tekee
vaikkapa: joo. se jää tosi epäselväksi lukijallekin. tuo on huono tapa ylistää yhtään mitään
tokkopa: tässä on shakkilauta, avaruus ja flarf ja tässä on pahvilaatikko. pistäkää sinne ja ravistakaa.

vaikkapa: sama ku ottas jonku progelevyn, luettelis sen piisien nimet. mehustelis siinä samalla, että aiku tää on mahtava, no tää on täyteraita, mutta sitte taas on ihan super.

vaikkapa: eikä kauheesti valkene mikä siinä on mahtavaa ja mitä se on

tokkopa: tietysti aika hankala avata lyhyessä tilassa tuollaisia päivänpolttavia runomuotijuttuja ja varsinkin noin..ehm..proseduraalista kokoelmaa?

vaikkapa: onhan se, mutta onkohan tossa ees yritystä. voishan koittaa aina valita jonkun tiukan kulman siihen
tokkopa: en lainkaan kadehdi niitä, jotka joutuvat pieneen tilaan kritikoimaan esimerkiksi sanakirjan, futuraman, puhekuplia…

vaikkapa: minusta tossa mb:n kirjassa lukijasuhde ylipäänsä on aika ratkaiseva. esim. ne pelit osoittaa jo sinänsä, että lukijalle jätetään paljon.  se kirja suhtautuu tosi luottavaisesti lukijan luovuuteen ja kykyihin, toisin kuin sanomalehdet.

tokkopa: siitä lienee aika paljon kysymys tämänsuuntaisessa estetiikassa. interaktiivisuudesta tai ainakin sen matkimisesta
vaikkapa: varmasti, mutta hs on just oikee paikka vääntää se rautalangasta.

vaikkapa: en kyllä tajua miks tossa ees pitää olla termi ”flarf”

tokkopa: flarf ei tosiaan ehkä ole ihan se perustavin koodi tämän kokoelman tapauksessa

vaikkapa: minimalismikin ois parempi

vaikkapa: tota kritiikkiä rasittaa hirveesti tommonen tankelo lause, joka jotenkin pörrää ittensä ympärillä. ”Metodi toki korostaa muotokieltä ja sattuman poetiikkaa ennemmin kuin periromanttista inspiraation vimmaa, vaan yhtä kaikki: Brygger jättää hiottua, kaunista jälkeä lukijan tarttua. ”
vaikkapa: toki – ennemmin kuin – yhtä kaikki
tokkopa: kiinnostavaa, että hiottu on tartuttavaa

vaikkapa: nii, ton lauseen semantiikkakin on vähän niin ja näin

tokkopa: entä haluaako kauniiseen tarttua?

vaikkapa: ei, koska sen voi tärvellä
tokkopa: ehkä sen haluaa tärvellä

vaikkapa: brygger jättää jälkeä. millaista jälkeä? hiottua, kaunista. tuntuu jotenkin läpeensä oudolta tuo miellekartta
tokkopa: niin. kyllähän tästä ymmärtää mitä sillä halutaan hakea, nimittäin sitä ”tiivistä ja kuulasta”

vaikkapa: niin. tohon just passais sana minimalismi
vaikkapa: ”Ainoastaan rehvakkaat ”The page you are looking for might have been removed” -sekvenssit hieman harmittavat – ilmankin pärjättäisiin. ”
vaikkapa: se jatkuu noin. rehvakkuutta ilman pärjätään, tulix selväx
tokkopa: niin, ne ovat minimalismin yleishyveitä. ja varmasti jossain määrin pelaavat yhteen länsimaisen kulttuurin siisteysneuroosien kanssa.


vaikkapa: tuo arvostelu on niin porvarillis-formalistinen, että plääh. ei mitään vihjaustakaan siihen, miks tollasia kirjoja kirjotetaan, pelkkää runoussitäsuntätä-höpinää.
vaikkapa: ”Kokonaisuus luovii kulttuurisesti laajalle.” miten kokonaisuus voi luovia laajalle?  pics, plz.
tokkopa: tässä on muuten kuva sekvenssistä:

tokkopa: no, ehkä nuo kokoelman pätkät todella ovat eri äänenkorkeuksilla toistuvia osasia

vaikkapa: luoviikse tossa kulttuurisesti laajalle?  eiku tuo oli se mitä ilman pärjättäis
tokkopa: pitäisi kuulla niin osaisin sanoa

vaikkapa: mut on se hyvä että karsimista ois vielä.

tokkopa: karsimista pitää olla

vaikkapa: ei oo kriitikko nimittäin tehtäviensä tasalla jos se ei bongaa karsittavaa.
viidesmies: näkemättä kokoelmaa, tuo sekvenssi-sana tuntuu hiukan hankalalta

seittemäsmies: se on teknokieltä

viidesmies: mutta oliko se esim. tilastomatematiikassa sitten vain ihan toistuvuutta kuvaava juttu?
seittemäsmies: siis tekninen termi joka liittyy teknomusiikkiin mm
viidesmies: klassisessa musiikissa paljon käytetty termi

tokkopa: joo ja sekvensseri.
vaikkapa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekvenssikaavio    mikäs tuo sitte o

tokkopa: mutta klassisesta musiikkiteoriasta se on alkujaan.

vaikkapa: aika viehättävä tuo sekvenssikaavio: ”tyypillisesti olio aktivoituu ottaessaan viestin vastaan, ja aktivaatio päätyy paluunuoleen. Olio voi lähettää viestin myös itselleen, ja aktivaatiota kuvaavia suorakaiteita voi olla useita päällekkäin. Kun olio tuhotaan, sen elämänviiva päättyy ja päätekohtaan merkitään rasti.”  hohoo, hyvä olio \o/
tokkopa: ja kyllä sitä englanniksi käytetään ihan jäsentämään jotain dramaattisia kaaria jossain peleissä tai  leffoissa jne.
seittemäsmies: totta mooses

tokkopa: mut se nyt vaan kuulostaa aika hölmöltä tuossa, koska sitä termin taustaa tai ympäristöä ei käytetä lainkaan

seittemäsmies: ajattelin vaan että lunastuis noin

tokkopa: varsinkaan musiikista ei puhuta mitään. ja tuohan se heti vähän sellaista vasemmistoyhteiskuntatieteellistä värettä, otetaan vähän niitä sanoja muista tieteistä ja istutetaan omiin tarkoituksiin. deleuze,  ja mitä näitä pakansekoittajia ja vastuunpakenijoita nyt on

vaikkapa: mitä ihme vastuunpakenijoita: ”multa pääsi sekvenssi”

vaikkapa: kahtaalle, moniaalle. voisko joku poistaa nuo sanat suomenkielestä. kolmaalle ja loimaalle, haukiputaalle.

seittemäsmies: tykkään

vaikkapa: moniaasta vai kahtaasta?

seittemäsmies: kahtaasti molemmista
vaikkapa: ”Kuitenkin kuvastollinen yhtenäisyys pysyy. ” siis mikä pysyy?

tokkopa: no varmaan se avaruus ja sit ne pelit

vaikkapa: öh, mitä kuvastollista niissä on?
tokkopa: miten olisi hieroglyfit ja pörssiosakkeiden symbolit?  ja mytologia ja karski runokieli

vaikkapa: justjust. onko se kuvastoa

tokkopa: mitä on kuvasto, elloksen?

vaikkapa: joku semmonen kai. mutta tossa sanotaan että arkipäiväisyys korostuu kautta linjan. sitähän se on elloksellakin

tokkopa: niin, arjen mytologiaa ja pelejä muinainen egypti, asteroidit, karski runokieli ja kaiken nielevä arki – nyt tiedän tismalleen mitä odottaa

vaikkapa: nyt kyllä. tais nuo kuvastot pudota vähän eri lokeroon
vaikkapa: tuo valikoima asteroida on aika soma typotus. minä asteroin, sinä asteroit.

tokkopa: valikoimeja asteroida

vaikkapa: ”asettaa ensisijaiseksi tarkastelukohteeksi tekemisen muotin”. ihanku oisin pihalla. en tajua.

vaikkapa: hetkinen. tossahan on kaikki sitaatit englanniks. argh.  ja yllä lukee että suomenkielinen esikoisteos

Written by vaikkapa

lokakuu 6, 2010 at 9:38 pm

a, steroideja sedille

with one comment

vaikkapa: nii sun mielestä tuo sami liuhdon arvostelu bryggerin asteroideista on jotenki sukupuolisesti määrittynyt, vai?

tokkopa: se on mun mielestäni putte-koulukuntaa, tosin sillä erotuksella, että liuhto ei koeta olla samoissa määrin sivistynyt

vaikkapa: meinaat, että putte-koulukuntaa sikäli, että kyse on runouden ja kaiken muun akkamaisen touhun vihaajasta?

tokkopa: jotain sellaista. tässä on toisaalta ehkä taustalla vähän sitäkin, että olen lueskellut liuhdon omaelämäkerrallisia valituksia kerberoksesta ja liitän tuon eetoksen oitis eräänlaiseen savuavalla keitaalla eksisteerailuun
vaikkapa: savuavalla keitaalla eksisteerailu /o\
vaikkapa: ja joo, se tais surra romaanin evakkoutta. tosin suomalainen romaani ei oo evakossa, vaan se on eläkeläinen, joka asuu marbellassa.

tokkopa: taiteen tehtävä on…en itse asiassa tiedä mikä taiteen tehtävä näiden kaverien mielestä on, koska se ei koskaan käy ilmi, mutta ainakin  sen pitäisi olla rationaalista ja premissien kautta jonkinlaisen lopputuleman saavuttavaa. tavallaan tiedettä

vaikkapa: ilmeisesti. ja sen myös pitäisi mahtua jukka petäjän lukeneisuuteen.
tokkopa: sillä erotuksella, että taide on lähtökohtaisesti hourailua, erityisesti runous. paitsi että ei se voi olla hourailua, koska hourailu ei ole järkevän ihmisen puuhaa.

vaikkapa: nii, tuo on ainakin siinä putte w:n esseekokoelmassa semmonen ratkaisematon ongelma, että ollaanko tässä nyt megaluokan hulluja vai järkeviä  ihmisiä. sitä kysymystä pw ei tietenkään ulota itseensä, mutta kyllä se lanka vaan sinne johtaa.

tokkopa: siksikään liuhdon ja puten kaltaiset kaverit eivät voi pitää runoudesta. paitsi ehkä tarpeeksi selkeästi yhteiskunnallisesti virittyneestä, koska silloin voi sanoa olevansa runoilijan kanssa jostain sosiaalisesta asiasta ”samaa mieltä”.

vaikkapa: mut miten tää liittyy maskuliinisuuteen, tai siihen, että nainen ei kirjottas noin?

tokkopa: ehkä olisi pitänyt muotoilla, että toivottavasti nainen ei  kirjoittaisi noin.
tokkopa: ehkä tuollaisia pikkutakkinaisiakin on. historiasta kiinnostuneita jäänteitä vuosikymmenten takaa. pakinamiehiä.

vaikkapa: mut mä mietin kyllä tätä samaa hesarigaten yhteydessä
vaikkapa: että se tapahtu jotenkin totaalisesti maskuliinisen, tai maskulinistisen, kommunikaatiokentän alalla, siinä ei ollu yhtään naista mukana, niinku virallisella tasolla.
vaikkapa: enkä mä kyllä oo koskaan nähny naisten tekevän ihan  tämmöstä, vaikka hölmö kritiikki ei tietenkään sukupuolta katso. mutta jotenkin tämmönen isältä pojalle -meininki ei mee naiskirjoittajien kesken mihinkään ”äidiltä tyttärelle” -paradigmaan. en oikein tiiä miks.

tokkopa: niin. ehkä ei ole ylipäänsä ollut mitään sellaista naiskulttuuria, joka haluttaisiin säilyttää.
tokkopa: tavallaan näen tuon kritiikin yhteneväiseksi sen ”uuskonservatiivisuuden” linjan kanssa, jota on tai ei ole ollut liikkeellä. haikeus jonkun hyvän lehtimieheyden perään. tai sitten vastaavasti jonkun timo hännikäisen tapauksessa jonkun perinteisemmän sivistyneen perään. voi olla  kirkonmieskin.

vaikkapa: niin, mä en tosiaan tän liuhdon nimeen oo sillei aiemmin törmännyt, mutta kieltämättä se kerberokseen kirjoittelu soittaa tiettyjä kelloja

vaikkapa: mutta mä tahtosin joskus nähdä mikä noiden tyyppien mielestä  on se hyvä tai positiivinen tai onnistunut maailma tai teos, joka halutaan löytää ja joka halutaan pitää

vaikkapa: kun ei tässä nimenomaisessa tekstissä vissiin pidetä hyvänä mitään muuta kuin… JUKKA PETÄJÄÄ. (anteex lol)

tokkopa: minä itse asiassa luin sen petäjä-heiton ironisena. mutta tietenkin vielä surullisempaa on, jos se ei olekaan ironinen, vaan pollea

vaikkapa: mä aattelin kyllä ottaa ton tekstin täysin vakavasti
vaikkapa: siis ironinen se varmaan oli, mutta kyllä vittuiluakin. etenkin jos vertaa siihen miten tuo liuhto nimittelee karri kokkoa, jonka sivistystä tuskin voi kyseenalaistaa.

tokkopa: toisaalta petäjän kritiikki oli ennakkotapaus siitä kritiikkilajista, mitä liuhdonkin kritiikki edusta. runouden palauttamista yhteiskunnan sosiaalisten piirileikkien pariin

vaikkapa: oli joo.
vaikkapa: tämmösiä totaalisia esimerkkejä on kyllä tosi vähän, mutta  jälkiä siitä petäjän retoriikasta on kyllä tullut vastaan

tokkopa: ehta moralisti asialla. valistusmies ja rovasti
vaikkapa: no ois ees sitä. muttakun sekin on täysin umpimielisesti ja typerästi toteutettu

tokkopa: mun mielestäni tuo oli ihan lupsakasti kirjoiteltu.  toisaalta en voi sietää tuon nenäkästä tyyliä, jotain nylénin ja wilhelmssonin välistä. toisaalta se on nimenomaan vanhahtavasti kirjoitettu.
tokkopa: tämä on jossain määrin jopa merkillepantavaa

vaikkapa: no onhan teilaamisella miltei aina viihdearvoa. ja se on aina vähäsen retroa, koska silloin ”ennen” teilattiin niin ihanasti, mutta ”nykyään” ei.

vaikkapa: tosin se on mun mielestä tajuttoman halpaa. se ei vaadi kirjoittajalta kovinkaan paljon muuta kuin vitunmoisen hybriksen

tokkopa: mutta tuo on sellaista männävuosikymmenten pakinatyyliä, joka on oikeastaan kuollut. tai ehkä joku jyrki lehtola sitä vähän koettaa ylläpitää ja putte tietysti. pukumiesten aateliset. lehtola tosin aloitti akkamaisesti hourailijana  sianhoito-oppaan myötä, mutta sitten tuli junaradallisen verran jäniksenpaskaa housuun

vaikkapa: niin, se jänön hybris tässä nimenomaan haisee. tai kenties skunkin. mäyrän. jonkun, joka elää koloissa. tosin eläimiä on rumaa halveerata, mutta mä puhunkin allegorisella tasolla.

vaikkapa: lehtola sentään kirjottaa semmoseen paikkaan, johon tollanen tyyli kuuluu

tokkopa: dekonstruktiosta pitää lähteä taaksepäin siten, että viivat ovatkin paluun viivoja

vaikkapa: olet rantu dekonstruktion kalsareissa.
vaikkapa: eiq.
tokkopa: se uloste menee takaisin sisään. zizekin ja modernin ihmisen painajainen

vaikkapa: no eiks ne rannut just jää monesti, kun on pakko pidättää?

tokkopa: mutta nythän me ollaan tehty oikeastaan samaa mitä liuhto, eli puhuttu asian vierestä ja oletettu jotain yhteiskunnallis-sosiaalisia kehiä, joilla se kiertäisi. toisaalta vaikea siitä on muuta puhuakaan, kun itse teosta ei juuri käsitellä
tokkopa: kysymys onkin oikeastaan lähinnä esseeluontoisesta tekstistä ja sellaisenaan mulla ei ole sitä vastaan mitään, sehän tavallaan vähän koettaa venyttää kritiikin rajojakin. tai rajoja ja rajoja, tietenkin on paljon ääniä sen puolesta, että kritiikkiä pitäisi palauttaa tiukan analyysin suuntaan, ja sekin passaisi minulle

vaikkapa: joo, musta on yksinomaan hyvä juttu, että ne kolojen eläimet tulee ulos tänne päivänvaloon. mutta mä odotan oikeesti sitä, että joku todella osoittas kritiikin olevan taiteen tasalla.

tokkopa: mutta kuitenkin olisi rivilukijan kannalta ehkä kiinnostavampaa VIHDOIN puhua itse runoudesta eikä runouden lieveilmiöistä

vaikkapa: kritiikki ja runous on kuitenkin kumppaneita.
vaikkapa:ja jotta kritiikki vois yltää taiteen kanssa nokikkain, pitäis dumauksen tai kriittisen kirjoituksen ensin ymmärtää kohteensa.

tokkopa: niin, mutta ymmärtääkö dumaaja toisaalta ikinä kohdettaan?

vaikkapa: tuo on niitä ikuisuuskysymyksiä. yleensä kohteen ymmärtäminen johtaa sen hyväksymiseen. mutta mä uskon, että se voi johtaa myös sen hylkäämiseen, ja vielä perusteltuun

tokkopa: niin, hyväksyminen on toisaalta pakinamieseetoksen vastaista
tokkopa: kuten miehisyyden muutenkin, jos nyt totta puhutaan. kyllä,  esitin juuri suuren ja summaavan määritelmän, joka koskee sukupuolta

vaikkapa: tollanen performatiivinen huitoiminen on lopultakin tyhjää (siis vielä tohon edelliseen)

tokkopa: juuri sitähän se on

vaikkapa: siis miehisen/maskuliinisen eetoksen vastaista on pyrkiä ymmärtämään kohdetta niin pitkälle, että voi esim. intentionaalisesti ja perustellusti teilata sen?
vaikkapa: luulisi, että juuri se olisi perinpohjaista insinöörityötä

tokkopa: ei, vaan miehisen/maskuliinisen eetoksen vastaista on pyrkiä ymmärtämään kohdetta niin pitkälle, että voi esim. intentionaalisesti ja perustellusti hyväksyä sen.

vaikkapa: niin, ymmärtämisessähän ottais myös sen riskin, että lopulta hyväksyisi sen
vaikkapa: mutta miks ihmiset ylipäänsä lukee, jos ne edes halua ottaa sitä riskiä, että se vaikuttas omaan makuun, mieltymyksiin tai maailmaan jotenkin

tokkopa: viime kädessähän hyväksyminen on jokseenkin ulkoa opeteltu ele, ja epämieluisaa, sillä se säilyttää maailmassa likahiukkasen, joka ei ole kaltainen subjektin oman puhtauden kanssa

vaikkapa: niin, monesti ymmärtäminen koskee semmosia asioita, jotka ymmärtää jo valmiiksi

tokkopa: niin; taideteos joko vahvistaa tai ei vahvista jotain valmista näkemystä. mutta onneksi asiat eivät näin surkeasti ole ja tässä kuvailemamme taidenäkemys on fiktiota!

vaikkapa: huh sentään! EHIN JO LUULLA ETTÄ SE ON TOTTA!

Written by vaikkapa

syyskuu 13, 2010 at 2:10 pm