P A T A L O N I A

dialogeja taiteesta

Archive for the ‘irina javne’ Category

Irina Javne: Olen syntynyt, sanotaan

leave a comment »

tokkopa: toi irina javnen kirja on aika kauhea. ei varmaan iso yllätys.

tokkopa: siinä on niinku jotain maahanmuuttaja/karjalanevakko-keskusteemaa kai, mutta ihan hirveää harsoa

tokkopa: ”Toisena päivänä nousevat sumulapset,/ he nousevat oljilta ja keräävät talteen akanat,/ kaiken kurkkuun työnnetyn piikkilangan”

tokkopa: Sumuluilla puhko ilmaan reikiä,/ maidonmustaa valuva taivas kerää kainaloosi/ sillä uni tahtoo valaista ihmisen, käy nukkumaan /

tokkopa: on lapsia ja äitejä ja surua ja syliä ja yötä ja enkeleitä

tokkopa: mää en oikeastaan pysty lukemaan edes tuota, tai siis en tajua siitä mitään, tuo kieli on lakannut tarkoittamasta mitään

vaikkapa: nokun arvostelut väittää että se on ”surrealistista”

vaikkapa: ET VAAN TAJUA SURREALISMIA

tokkopa: nii

vaikkapa: noitten rivien perusteella tommosta peruspittoreskia

vaikkapa: ja siis ei siinä mitään, mutta mua vähä ihmetyttää että sitä on niin kiitelty.

vaikkapa: että ois ihmeempääki

vaikkapa: näh, anteeks mutta tuo on suorastaan väsynyt tuo runo. onhan se ihan kaunis, mutta tuo mahdottomuusrakenne: onko sumuluu pehmeä vai kova, miten uni valaisee, miten maito on mustaa.

tokkopa: ihan tylsähän se on

tokkopa: ei nykyään riitä kauniiksi se, että listaa peräkkäin ikikliseitä kuten uni, pehmeä, kova, sumu, luu tai musta/valkoinen

vaikkapa: nojoo, oot oikeessa.

tokkopa: ainoa surrealismi siinä on se, että se tekee tollaista fabuloitua taidenaisliudennosta aika mielivaltaisesti

tokkopa: mutta kuvasto on ikiaikaista, eetos tylsä ja rekisteri tekotaiteellinen väärällä tavalla

vaikkapa: miten mä sitten sanosin. jos joku harrastaja tois tommosta naaman eteen, sanosin varmaan että säähän osaat täntyyppisen runon hyvin, alapa nyt kirjottaa oikeesti.

vaikkapa: ”taidennaisliudennos”

tokkopa: plus noista ei oikein edes visualisoidu mulle mitään

tokkopa: ne on niin koukeroisia. pitää tarkasti lukea, että avautuu joku ei-mikään

tokkopa: koska sen kaikki käyttämät sanat on tyhjiä kliseitä

vaikkapa: no tuo muistuttaa tätä: http://www.novita.fi/?cms_cname=tuotesivu&tuote_id=92719

vaikkapa: väriltään. jotain vaaleanharmaata mössöä joka liukuu kohti mustaa ja josta tulee vitun ruma pipo.

Written by tokkopa

heinäkuu 16, 2010 at 5:31 pm

Kategoria(t): irina javne, runous