Archive for lokakuu 2010
Korttehinen
vaikkapa: http://pikkujattilainen.blogspot.com/2010/10/yhden-miehen-bigbrother-talo.html
kolmasmies: jos se ois ollut joku Otava joka sen julkas, kukaan ei sanois mitään
vaikkapa: tää on ny vähä hurrikaani kossukolan yllä. koko meno.
kolmasmies: eiku mä koitan vaan jotenkin suhteellistaa, kun mun mielestä tässon vaan yks aika hyvä kirja, josta mun mielestä saa ja voi ja pitää puhua, niinku jostain TexasSaksista
kolmasmies: mä ihmettelen tätä reaktiota, joka on pelkkää negaatiota
kolmasmies: masentavaa tää maskuliininen dissauskulttuuri, jossa kaikkee pitää aina epäillä ja ironisesti etäännyttää, missä mikään ei oo täysillä siistii
tokkopa: ois kyllä siistiä jos kortteinen pääsis ehdolle esikoisskabaan
tokkopa: sinänsä toi: ”Anarkistinen sekoilu saattaa tuntua ihan hauskalta idealta aluksi, mutta teos ei anna mitään uutta ihmiselle, joka on yhtään seurannut esim. tositeeveeohjelmia, South Parkia tai on muutenkaan perillä internet-elämästä ja nykyviihteestä. Ajastamme on liiankin helppo löytää tyhmiä mielipiteitä ja nimimerkkien takaa lauottua avoimmuutta.” on aika ytimessä, vaikka löysästi ja vähän väärin painotuksin.
tokkopa: mitä sille nettianarkialle pitäisi tehdä vai pitäisikö, pitäisikö sen näkyä runoudessa tai proosassa, no jotenkin joo, mutta missä muodossa jne
kolmasmies: ei toi edes kuvaa ton kirjan sisältöä juurikaan
vaikkapa: onhan siellä osia, joita se kuvaa. mutta tarkotushakuinenhan tuo tulkinta on
tokkopa: pitääkö tim & ericin näkyä runoudessa, tai apinan tai 4chanin? paljon enemmän ne mun maailmaani jäsentää ku suomalainen kulttuurimeininki yleisesti, mutta silti
kolmasmies: mutta vaikkapa, ei toi lainaus kuvaa niitä osia, joissa internet, tositeevee, South Park tms. esiintyy
tokkopa: joo, menee aika paljon ohi toi blogiteksti. plus sei ei ole tarkka, pikemminkin kolminkertaisesti liian pitkä olkinukke
vaikkapa: itse asiassa tuo aki salmelan kritiikin rimbaud-vertaus on aika ymmärrettävä, myös sen mystiikan piiriin menevänä juttuna
tokkopa: tossa kortteisen kirjassa tuntuis toimivan paremmin sellainen kerouac-tyylinen lukuasento
vaikkapa: joo, sekin, mutta mikseipä myös rimbaud menis sen lasennon piikkiin.
tokkopa: jännä kyllä miten paljon lukuasento heti muuttaa tietynlaista tekstiä, kuitenkin. aloin lukea tota sellaisessa supersankarimythos-fiiliksessä ja se on heti paljon luonnollisempi
kolmasmies: jep
tokkopa: ja sille taasen ei ole oikeastaan kieltä tai vastinetta suomalaisessa esteettisessä keskustelussa
kolmasmies: sitä mä vähän tarkotin, että ironiankin ymmärrys on täällä aika pökkelöä, usein
kolmasmies: mutta etenkin tommonen omaelämäkerrallisen ja fiktiivisen tai runollisen sekoittaminen
kolmasmies: kun ei oo olemassa sitä totuudenpuhumisen kategoriaa, joka on samanaikaisesti valehtelemista
vaikkapa: mulle tuli tästä parempi fiilis nyt ku aiemmalla lukemalla
kolmasmies: mun mielestä sitä kannattaa lukea silleen jotenkin ranskalaisittain
tokkopa: niin siis mua ei arvelluta se, onko toi puhuja vilpitön vai ei, mun mielestäni se tekee just sen mitä voi tehdä. enemmän mua mietityttää se kielen ja kuvien esteettinen taso. mutta ne hyväksyy paremmin ja skulaa paremmin, jos ne ottaa pikemminkin osana isoa kokonaisuutta, joka ehkä kulkee ja aukeaa johonkin suuntaan, jos aukeaa. eikä esim. yksittäisinä, galleriaan sijoitettuina runoina
tokkopa: siinä on se häpeämeemi mukana, siksi se varmaan niin kiinnostava onkin
kolmasmies: mut väitän että hassusti se vaatii samanlaista suhteuttamista, samanlaista huojuntaa sen suhteen millaseks esteettiseks objektiks tää on tarkotettu…
tokkopa: ja emmää nyt tiedä onko joku texas, saksetkaan hirveän kaukana siitä. se on vaan helpompi ottaa vastaan, kun se on yleisempää kieltä ja voi ajatella sen yleismediapuheen läsnäolon jatkuvasti
tokkopa: toisaalta se on enemmän ahdistuksen kautta peilaamista eikä välttämättä anna toivoa hirveästi, kuitenkaan
tokkopa: kun taas kortteinen on vähän höpsö ja satuhevosia
kolmasmies: niin, siinä mielessä kuitenkin mun mielestä toi Pensas on parempikin jopa kuin Texas, koska se edes koittaa tarjota jonkun vastauksen kysymykseen ”no entäs sitten”
kolmasmies: kun taas Texas on kaikessa tarkkuudessaan ja hurjuudessaankin vaan ihan kamalan masentava kirja
kolmasmies: toisaalta onhan tässä pensaassakin jotain masentavaa, tommosta mahdottomaan hengelliseen visioon sulkeutuvaa, joka on vaan toisenlainen umpio
tokkopa: niin, siis mulla tulee mieleen joku pekka streng tosta
kolmasmies: mutta mun mielestä suunta on silti oikee, koska väitän että me tarvitaan enemmän positiivisia ehdotuksia sen suhteen, miten tulla onnelliseksi satuttamatta muita ja tätä planeettaa kuin lisää analyyseja tästä ilmiselvästä katastrofista
tokkopa: tai siis sellainen..
kolmasmies: joo ;:)
tokkopa: ”pohjimmiltaan x oli kiltti ja mukava poika”
kolmasmies: se on jotenkin retrohippi
tokkopa: äiti ja sisko muistelee jälkikäteen
tokkopa: että vaikka se on ”näkijä” ja ”hahmo” niin silti se oli mukava, normaali poika ja blaa. se vain etsi jotain keinoa. siis että seKIN on musta aika masentavaa. siis se, että etsii ja silti ei löydä.
vaikkapa: myös: http://hyminaa.blogspot.com/2010/10/erehdyksen-poetiikasta-kysymys.html
Lorinaa
tokkopa: lisää tommosia vaan
tokkopa: paitsi että vitun yle, mitä ihmettä ne marisevat
tokkopa: en jaksaisi edes kommentoida tuota anteeksipyytelyä, toi on niin ärsyttävän yhdentekevää
tokkopa: vaikka toisaalta toi on jotenkin symbolisesti aika jännäkin juttu: isäinstituutio menee yhtäkkiä vessan puolelle
tokkopa: mahdollisesti painajaismaista mielelle, joka pitää ja odottaa uutiskatsusta turvallisen kliinisenä toimituksena, jossa kuolemakaan ei yleensä murra suojausta, koska aina voidaan kuitenkinpalata yhteiskunnan ikiliikkuviin tarinoihin
tokkopa: onkohan tää nyt sitä, mistä zizek sanoi, että suuret konservatiiviset instituutiot vetää ihan överiksi ja on hirviömäisiä
tokkopa: (berlusconi, vatikaani, oikeisto jne)
tokkopa: ja että ”vasemmiston” pitäisi olla ehkä mieluummin jo konservatiivinen kuin groteski
tokkopa: toisaalta toi lukija näyttää aika lipevältä kaverilta
vaikkapa: mut toisaalta tuo sopii just suomalaiseen isä-instituutioon
vaikkapa: ensinnäkin tuon pullon kerrotaan olevan Suuren Isä Aallon suunnittelema
vaikkapa: ja toiseksi tuo esine kuuluu miltei jokaisen suomalaislapsen mielikuvaan isästä
tokkopa: niin, ehkä siitä ei haluta muistutusta
tokkopa: parempi vaan uutisoida niistä kaukaisista tapahtumista, joilla ei ole suoraa merkitystä arjen kannalta
vaikkapa: niin. en oo itse asiassa koskaan ajatellu, että niillä vois olla suojelevakin merkitys
vaikkapa: kaukaisilla katastrofeilla
vaikkapa: ehkä tossa tulee läheisempi katastrofi liian lähelle
vaikkapa:se on yks tonava ku virtaa suomalaisten läpi joka ilta
tokkopa: eikö se ole aika yleinen salaliittoteoria, että uutisoimalla kaukaisten maisten ongelmista saadaan unohdettua suomalaisen arjen ja yhteiskunnan tyhjyys
tokkopa: jos nyt sovelletaan vaikka sitä käänteistä skenaariota, jossa usa orkestroi 9/11-tapahtumat suunnatakseen huomiota kotimaahansa muilla mailla käytävien sotien sijasta
vaikkapa: on se varmaan yleinen salaliittoteoria, mut mä saatan olla yleistyperä.
vaikkapa: joo, ja itse asiassa tohon ei tarvita paljoo mielikuvitusta. siis tohon 9/11-juttuun
tokkopa: plus en usko että se on edes salaliitto, ainoastaan yleinen mekanismi
tokkopa: ei sitä kukaan tietoisesti orkestroi suomessa, mutta ihmisten alitajunta suuntaa uutisoinnin tietynlaisen fiktion suuntaan
vaikkapa: salaliitto on huono käsite siitä, että siihen liittyy joku hallinta-aspekti
tokkopa: niin, vaikka sellasta kokonaisjuonikkuutta ei olis kellään
vaikkapa: siitä huolimatta että joku saattaa käyttää olosuhteita hyväkseen johonkin tarkoitukselliseen toimintaan
tokkopa: niin, mistäpä sitä tietää minkä verran uutistoimistoja ohjaillaan täälläkin
vaikkapa: niin, vaikee sanoa onko millään ohjailulla niin paljo merkitystä ku sillä, että kaikki tekee samat jutut
vaikkapa: ja isojen uutistoimistojen tuotantoja käyttää kaikki
kokonaisuus luovii kulttuurisesti laajalle – sekvenssikuvastoa bryggerin asteroideista
tokkopa: näihin kuviin, näihin mittoihin
vaikkapa: ai sä luit sen tänkertasen brygger-arvostelun
tokkopa: juuri lueskelen. siinähän on heti alkuunsa avaruusromutematiikkaa, kun poesia on kaupallisuuden ulkokehällä
vaikkapa: mm, tuo on hienoa, että laajentaa teoksen metaforiikkaa kritiikkiinsä
tokkopa: ja tuo kuva on varsin hyvä, teemaan istuva sekin. tosin en ole ihan varma paistaako se aurinko runoilijan perseestä vai falloksesta. se voi olla myös vahinko, haja-meteoriitti
vaikkapa: kuvateksti sanoo että ”pitää geometrisista muodoista”. kyllä siinä on joku viesti
tokkopa: nyt on sen verran myönnettävä, etten ole lukenut tuota kokoelmaa vielä
viidesmies: joo. tuo kaupallisuuden mainitseminen on kyllä niin tekopyhää
tokkopa: vähän tekisi mieli sanoa ettei myöskään tämän kritiikin tekijä. kuin lukisi innokasta esittelytekstiä.
vaikkapa: mä oon lukenu sen kirjan. mut en oo ihan varma onko kritiikin tekijä. kyllä se on lukenu sisällysluettelon ainaki.
tokkopa: tulee mieleen, että kriitikko on haistellut että nyt ollaan jonkin jännän ja nuorekkaan äärellä, mutta ei varsinaisesti itse tiedä että miksi se on jännää ja nuorekasta. typeriä adjektiiveja. sanotaan mieluummin vaikka bombastista ja kuranttia. se mitä jään kaipaamaan tähän kritiikkiin, on henkilökohtainen lukijasuhde, ja edes yksi yritys analyysiin; miten poetiikka rakentuu. kritiikissä esimerkiksi listataan paljon englanninkielisiä lauseita, mutta ei pohdita sitä, mikä niistä tekee runoutta, jos tekee
vaikkapa: joo. se jää tosi epäselväksi lukijallekin. tuo on huono tapa ylistää yhtään mitään
tokkopa: tässä on shakkilauta, avaruus ja flarf ja tässä on pahvilaatikko. pistäkää sinne ja ravistakaa.
vaikkapa: sama ku ottas jonku progelevyn, luettelis sen piisien nimet. mehustelis siinä samalla, että aiku tää on mahtava, no tää on täyteraita, mutta sitte taas on ihan super.
vaikkapa: eikä kauheesti valkene mikä siinä on mahtavaa ja mitä se on
tokkopa: tietysti aika hankala avata lyhyessä tilassa tuollaisia päivänpolttavia runomuotijuttuja ja varsinkin noin..ehm..proseduraalista kokoelmaa?
vaikkapa: onhan se, mutta onkohan tossa ees yritystä. voishan koittaa aina valita jonkun tiukan kulman siihen
tokkopa: en lainkaan kadehdi niitä, jotka joutuvat pieneen tilaan kritikoimaan esimerkiksi sanakirjan, futuraman, puhekuplia…
vaikkapa: minusta tossa mb:n kirjassa lukijasuhde ylipäänsä on aika ratkaiseva. esim. ne pelit osoittaa jo sinänsä, että lukijalle jätetään paljon. se kirja suhtautuu tosi luottavaisesti lukijan luovuuteen ja kykyihin, toisin kuin sanomalehdet.
tokkopa: siitä lienee aika paljon kysymys tämänsuuntaisessa estetiikassa. interaktiivisuudesta tai ainakin sen matkimisesta
vaikkapa: varmasti, mutta hs on just oikee paikka vääntää se rautalangasta.
vaikkapa: en kyllä tajua miks tossa ees pitää olla termi ”flarf”
tokkopa: flarf ei tosiaan ehkä ole ihan se perustavin koodi tämän kokoelman tapauksessa
vaikkapa: minimalismikin ois parempi
vaikkapa: tota kritiikkiä rasittaa hirveesti tommonen tankelo lause, joka jotenkin pörrää ittensä ympärillä. ”Metodi toki korostaa muotokieltä ja sattuman poetiikkaa ennemmin kuin periromanttista inspiraation vimmaa, vaan yhtä kaikki: Brygger jättää hiottua, kaunista jälkeä lukijan tarttua. ”
vaikkapa: toki – ennemmin kuin – yhtä kaikki
tokkopa: kiinnostavaa, että hiottu on tartuttavaa
vaikkapa: nii, ton lauseen semantiikkakin on vähän niin ja näin
tokkopa: entä haluaako kauniiseen tarttua?
vaikkapa: ei, koska sen voi tärvellä
tokkopa: ehkä sen haluaa tärvellä
vaikkapa: brygger jättää jälkeä. millaista jälkeä? hiottua, kaunista. tuntuu jotenkin läpeensä oudolta tuo miellekartta
tokkopa: niin. kyllähän tästä ymmärtää mitä sillä halutaan hakea, nimittäin sitä ”tiivistä ja kuulasta”
vaikkapa: niin. tohon just passais sana minimalismi
vaikkapa: ”Ainoastaan rehvakkaat ”The page you are looking for might have been removed” -sekvenssit hieman harmittavat – ilmankin pärjättäisiin. ”
vaikkapa: se jatkuu noin. rehvakkuutta ilman pärjätään, tulix selväx
tokkopa: niin, ne ovat minimalismin yleishyveitä. ja varmasti jossain määrin pelaavat yhteen länsimaisen kulttuurin siisteysneuroosien kanssa.
vaikkapa: tuo arvostelu on niin porvarillis-formalistinen, että plääh. ei mitään vihjaustakaan siihen, miks tollasia kirjoja kirjotetaan, pelkkää runoussitäsuntätä-höpinää.
vaikkapa: ”Kokonaisuus luovii kulttuurisesti laajalle.” miten kokonaisuus voi luovia laajalle? pics, plz.
tokkopa: tässä on muuten kuva sekvenssistä:
tokkopa: no, ehkä nuo kokoelman pätkät todella ovat eri äänenkorkeuksilla toistuvia osasia
vaikkapa: luoviikse tossa kulttuurisesti laajalle? eiku tuo oli se mitä ilman pärjättäis
tokkopa: pitäisi kuulla niin osaisin sanoa
vaikkapa: mut on se hyvä että karsimista ois vielä.
tokkopa: karsimista pitää olla
vaikkapa: ei oo kriitikko nimittäin tehtäviensä tasalla jos se ei bongaa karsittavaa.
viidesmies: näkemättä kokoelmaa, tuo sekvenssi-sana tuntuu hiukan hankalalta
seittemäsmies: se on teknokieltä
viidesmies: mutta oliko se esim. tilastomatematiikassa sitten vain ihan toistuvuutta kuvaava juttu?
seittemäsmies: siis tekninen termi joka liittyy teknomusiikkiin mm
viidesmies: klassisessa musiikissa paljon käytetty termi
tokkopa: joo ja sekvensseri.
vaikkapa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekvenssikaavio mikäs tuo sitte o
tokkopa: mutta klassisesta musiikkiteoriasta se on alkujaan.
vaikkapa: aika viehättävä tuo sekvenssikaavio: ”tyypillisesti olio aktivoituu ottaessaan viestin vastaan, ja aktivaatio päätyy paluunuoleen. Olio voi lähettää viestin myös itselleen, ja aktivaatiota kuvaavia suorakaiteita voi olla useita päällekkäin. Kun olio tuhotaan, sen elämänviiva päättyy ja päätekohtaan merkitään rasti.” hohoo, hyvä olio \o/
tokkopa: ja kyllä sitä englanniksi käytetään ihan jäsentämään jotain dramaattisia kaaria jossain peleissä tai leffoissa jne.
seittemäsmies: totta mooses
tokkopa: mut se nyt vaan kuulostaa aika hölmöltä tuossa, koska sitä termin taustaa tai ympäristöä ei käytetä lainkaan
seittemäsmies: ajattelin vaan että lunastuis noin
tokkopa: varsinkaan musiikista ei puhuta mitään. ja tuohan se heti vähän sellaista vasemmistoyhteiskuntatieteellistä värettä, otetaan vähän niitä sanoja muista tieteistä ja istutetaan omiin tarkoituksiin. deleuze, ja mitä näitä pakansekoittajia ja vastuunpakenijoita nyt on
vaikkapa: mitä ihme vastuunpakenijoita: ”multa pääsi sekvenssi”
vaikkapa: kahtaalle, moniaalle. voisko joku poistaa nuo sanat suomenkielestä. kolmaalle ja loimaalle, haukiputaalle.
seittemäsmies: tykkään
vaikkapa: moniaasta vai kahtaasta?
seittemäsmies: kahtaasti molemmista
vaikkapa: ”Kuitenkin kuvastollinen yhtenäisyys pysyy. ” siis mikä pysyy?
tokkopa: no varmaan se avaruus ja sit ne pelit
vaikkapa: öh, mitä kuvastollista niissä on?
tokkopa: miten olisi hieroglyfit ja pörssiosakkeiden symbolit? ja mytologia ja karski runokieli
vaikkapa: justjust. onko se kuvastoa
tokkopa: mitä on kuvasto, elloksen?
vaikkapa: joku semmonen kai. mutta tossa sanotaan että arkipäiväisyys korostuu kautta linjan. sitähän se on elloksellakin
tokkopa: niin, arjen mytologiaa ja pelejä muinainen egypti, asteroidit, karski runokieli ja kaiken nielevä arki – nyt tiedän tismalleen mitä odottaa
vaikkapa: nyt kyllä. tais nuo kuvastot pudota vähän eri lokeroon
vaikkapa: tuo valikoima asteroida on aika soma typotus. minä asteroin, sinä asteroit.
tokkopa: valikoimeja asteroida
vaikkapa: ”asettaa ensisijaiseksi tarkastelukohteeksi tekemisen muotin”. ihanku oisin pihalla. en tajua.
vaikkapa: hetkinen. tossahan on kaikki sitaatit englanniks. argh. ja yllä lukee että suomenkielinen esikoisteos